Lyhytnokkakakadu (Zanda latirostris) on australialainen papukaijalaji.
Lyhytnokkakakadun pituus on 53–58 cm ja paino keskimäärin 730 g. Sen höyhenpuku on musta, kaulan sivuilla ja pyrstössä on valkoiset kuviot. Koiraan nokka on kokonaan musta ja paljas silmärengas on tumman vaaleanpunainen, kun taas naaraan nokka on vaaleanharmaa, silmärengas on harmaa ja poskilaikku pienempi.
Laji luettiin aikaisemmin mustakakadun (Zanda funereus) alalajiksi.
Lyhytnokkakakadut elävät Lounais-Australiassa. Lajin kokonaispopulaatio on noin 60 000 yksilöä, joka on jakaantunut neljään erillispopulaatioon. Lajin taantuminen alkoi 1970-luvulla ja se on uhanalainen. Suuri osa sen elinympäristöstä on muokattu vehnäpelloiksi. Lajin munia ja poikasia myös kerätään laittomasti.
Lyhytnokkakakadut elävät kuivahkoilla metsä- ja pensaikkomailla, etenkin eukalyptusmetsiköissä. Ne lisääntyvät enimmäkseen sisämaassa ja pesimättömien lintujen parvet vaeltelevat rannikkoseuduilla. Parvissa saattaa olla jopa 5 000 yksilöä.
Pesä on yleensä joko elävän tai kuolleen eukalyptuspuun kolossa. Pari valitsee yleensä aina uuden pesäkolon. Pesäkolon syvyys vaihtelee 0,25 metristä kuuteen metriin. Naaras munii yhden tai kaksi munaa, joita se hautoo 28–29 päivää. Kaksimunaisissa pesissä 95 %:ssa tapauksia myöhemmin kuoriutunut poikanen kuolee 48 tunnin kuluessa. Aluksi naaras huolehtii yksin poikasesta, parin-kolmen viikon kuluttua myös koiras osallistuu ruokintaan. Poikaset jättävät pesän 10–11 viikon ikäisinä, mutta ovat vielä sen jälkeen riippuvaisia emoistaan useiden kuukausien ajan. Naaras on sukukypsä neljän tai viiden vuoden ikäisenä. Lyhytnokkakakadut elävät luonnossa vähintään 19-vuotiaiksi.
Lyhytnokkakakadut syövät puiden siemeniä (Banksia, Dryandra, Hakea, Grevillea, Allocasuarina, Eucalyptus, Pinus), kukkivien puiden mettä (Dryandra, Lambertia, Callistemon, Banksia ja Eucalyptus) sekä hyönteisten toukkia.
Lyhytnokkakakadu (Zanda latirostris) on australialainen papukaijalaji.
