Viinihapero (Russula vinosa syn. Russula obscura) on männyn ja kuusen juurisienenä esiintyvä haperolaji. Sen lakki on 4–12 senttimetriä leveä ja purppuranpunainen tai tumman viininpunainen.[2]
Jalka on 4–10 senttimetriä pitkä ja valkoinen. Malto on valkeaa ja kiinteää, mutta murtumakohdista ensin punertava ja sitten harmaantuva. Se on yleinen koko Suomessa kangasmetsissä ja tunturikoivikoissa. Viinihapero on kuusen ja männyn juurisieni. Kasvuaika on heinäkuusta syyskuun.[2]
Viinihaperon haju on heikko, ja maku mieto. Se on kauppasieni ja hyvä ruokasieni.[2] Viinihapero ei tarvitse esikäsittelyä.
Viinihaperoa muistuttavia lajeja ovat muun muassa lehtoviinihapero (Russula pubescens), sillihapero (Russula xerampelina) ja kuusihapero (Russula queletii).
Viinihapero (Russula vinosa syn. Russula obscura) on männyn ja kuusen juurisienenä esiintyvä haperolaji. Sen lakki on 4–12 senttimetriä leveä ja purppuranpunainen tai tumman viininpunainen.
Jalka on 4–10 senttimetriä pitkä ja valkoinen. Malto on valkeaa ja kiinteää, mutta murtumakohdista ensin punertava ja sitten harmaantuva. Se on yleinen koko Suomessa kangasmetsissä ja tunturikoivikoissa. Viinihapero on kuusen ja männyn juurisieni. Kasvuaika on heinäkuusta syyskuun.
Viinihaperon haju on heikko, ja maku mieto. Se on kauppasieni ja hyvä ruokasieni. Viinihapero ei tarvitse esikäsittelyä.
Viinihaperoa muistuttavia lajeja ovat muun muassa lehtoviinihapero (Russula pubescens), sillihapero (Russula xerampelina) ja kuusihapero (Russula queletii).
