Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw brychan cochwyrdd, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy brychanau cochwyrdd; yr enw Saesneg yw Red-green Carpet, a'r enw gwyddonol yw Chloroclysta siterata.[1][2] Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnwys mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r brychan cochwyrdd yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw brychan cochwyrdd, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy brychanau cochwyrdd; yr enw Saesneg yw Red-green Carpet, a'r enw gwyddonol yw Chloroclysta siterata. Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnwys mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r brychan cochwyrdd yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Der Olivgrüne Bindenspanner oder auch Olivgrüne Lindenblattspanner (Chloroclysta siterata) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Spanner (Geometridae).
Die Flügelspannweite der Tiere beträgt 30 bis 36 Millimeter. Die Fühler klappt der Olivgrüne Bindenspanner in der Ruhestellung unter die Flügel. Der Olivgrüne Bindenspanner kann mit einem weiteren Vertreter der Gattung Chloroclysta verwechselt werden.
Die nachtaktiven Tiere fliegen in einer Generationen in der Zeit zwischen Anfang September und Ende Oktober. Die weiblichen Tiere überwintern und fliegen dann im folgenden Frühjahr von Mitte März bis Ende Mai. Die Falter werden von Licht angezogen.
Die Eiablage erfolgt im Mai. Kurz darauf schlüpfen die Raupen. Sie leben polyphag an Laubbäumen und Sträuchern. Ebert.[1] nennt folgende Fraßpflanzen:
Die Raupen sind fast vollständig unbehaart und tagsüber an den Fraßpflanzen zu finden. Die Zeit der Raupenentwicklung reicht von Juni bis August. Gefolgt vom Puppenstadium, das von August bis September reicht. Die erwachsenen Tiere ernähren sich in der Zeit von September bis Oktober vom Nektar der Efeublüten. Überwinternde Falter konnten in Höhlen, Kellern oder Baumhöhlen noch nicht beobachtet werden, so dass davon ausgegangen wird, dass sie in der Vegetation Unterschlupf finden. Die überwinterten Tiere ernähren sich im frühen Frühjahr von dem Nektar von Weidenkätzchen.
Der Olivgrüne Bindenspanner ist in ganz Europa vom mittleren Fennoskandien bis in den Mittelmeerraum und von der Iberischen Halbinsel bis Kleinasien und zum Kaukasus verbreitet.
Der Olivgrüne Bindenspanner oder auch Olivgrüne Lindenblattspanner (Chloroclysta siterata) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Spanner (Geometridae).
Chloroclysta siterata, the red-green carpet, is a moth in the family Geometridae. The species was first described by Johann Siegfried Hufnagel in 1767.
Palearctic most of Europe to Asia Minor and the Caucasus.
The wingspan is 28–36 mm. The ground colour of the forewings is greyish green, with a reddish tinge. The central band is dark and may be replaced by dark wavy crosslines. The forewings have a pointed shape. This is a very variable species. The larva is very long and slender, the thorax slightly less thin, the anal points well developed. It is green, the thorax with a red dorsal line, abdomen with a red dorsal spot on each segment, the legs and anal points tipped with red. The pupa is slender, yellow-brown with a delicate purple bloom, dotted with black; cremaster darker.[1]
Similar species: Adults are similar in appearance to the autumn green carpet (Chloroclysta miata) but C. miata has a pale central band, grey hindwings and no red tinge.
The larva feeds on Populus tremula, Salix caprea, Quercus robur, Quercus petraea, Quercus rubra, Chaenomeles japonica, Sorbus aucuparia, Rosa canina, Rosa vosagiaca, Prunus serrulata, Acer pseudoplatanus, Frangula alnus and Tilia (linden).
Chloroclysta siterata, the red-green carpet, is a moth in the family Geometridae. The species was first described by Johann Siegfried Hufnagel in 1767.
Kaunovarpumittari (Chloroclysta siterata) on sekä syksyllä että keväällä lentävä melko yleinen mittariperhonen. Se on yksi kolmesta Suomessa aikuisena talvehtivasta mittarilajista.
Etusiipien pohjaväri on sammaleenvihreä ja niissä erottuu pitkittäissuuntaisina alueina ruusunpunaista väriä. Poikkiviirut ovat mustat ja etenkin siiven keskiosassa on leveälti harmaata. Ulomman poikkiviirun kodalla siiven etu- ja takareunassa on laajat valkoiset laikut, joista takareunan puoleinen saattaa olla ruusunpunaisen sävyn sotkema. Takasiivet ovat tumman ruskeanharmaat. Siipiväli 25–30 mm.[1][2][3]
Samannäköinen laji on vihervarpumittari (Chloroclysta miata), joka myös lentää samaan aikaan. Helpoimmin lajit erottaa takasiivistä.[3]
Kaunovarpumittaria tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa. Idässä levinneisyys ulottuu Turkkiin, Kaukasukselle ja Venäjälle.[3] Suomessa esiintyminen keskittyy etelään ja länsirannikolle. Pääosa havainnoista on Vaasa-Imatra-linjan eteläpuolelta. Perhoset kentävät elokuun lopulta lokakuun lopulle, jopa marraskuulle saakka ja talvehtimisen jälkeen lento jatkuu huhtikuun lopulta kesäkuulle.[4]
Valoisien lehtimetsien laji, joka viihtyy myös puistoissa. Sitä tavataan yleensä yksitellen, mutta laji saattaa olla myös paikoitellen runsas. Perhoset lentävät pimeän turvin ja tulevat hyvin valolle, harvakseltaan syötille. Useimmista muista mittareista poiketen kaunovarpumittari talvehtii aikuisena.[3]
Toukka käyttää ravinnokseen monia eri lehtipuita.[3]
Kaunovarpumittari (Chloroclysta siterata) on sekä syksyllä että keväällä lentävä melko yleinen mittariperhonen. Se on yksi kolmesta Suomessa aikuisena talvehtivasta mittarilajista.
Chloroclysta siterata
La Cidarie à bandes vertes, Chloroclysta siterata, est une espèce de lépidoptères (papillons) de la famille des Geometridae.
Son envergure varie de 25 à 30 mm.
Eurasiatique, espèce répandue à travers toute l'Europe, et jusqu'en Asie mineure. Presque partout en France métropolitaine.
La Cidarie à bandes vertes fréquente des milieux divers : bois mixtes, vergers, friches, jardins...
L'imago vole au printemps après avoir hiverné et la nouvelle génération en août-septembre.
La chenille vit sur de nombreux arbres (chênes, peupliers, saules, sorbiers...).
Chloroclysta siterata
La Cidarie à bandes vertes, Chloroclysta siterata, est une espèce de lépidoptères (papillons) de la famille des Geometridae.
Son envergure varie de 25 à 30 mm.
Het papegaaitje (Chloroclysta siterata) is een nachtvlinder uit de familie Geometridae, de spanners. De voorvleugellengte bedraagt tussen de 14 en 17 millimeter. De vlinder komt voor in het grootste deel van Europa en Centraal-Azië. De Engelse naam red-green carpet doet deze vlinder met een opvallende tekening, overwegend groen met rode vegen, recht.
De vliegtijd van de enige generatie per jaar is van begin september tot in november en na te hebben overwinterd van maart tot en met mei. De paring geschiedt in het najaar, waarna de mannetjes sterven. Alleen vrouwtjes overwinteren na de bevruchting, als imago, en zetten hun eitjes pas in het voorjaar pas af.
Waardplanten van de rupsen zijn voornamelijk eiken, de wilde lijsterbes en andere loofbomen. De vlinders voeden zich onder meer met nectar van klimopbloesem en wilgenkatjes.
In Nederland en België is deze vlinder vrij zeldzaam, maar komt met uitzondering van het noordwesten van Nederland verspreid over het hele gebied voor.
Het papegaaitje (Chloroclysta siterata) is een nachtvlinder uit de familie Geometridae, de spanners. De voorvleugellengte bedraagt tussen de 14 en 17 millimeter. De vlinder komt voor in het grootste deel van Europa en Centraal-Azië. De Engelse naam red-green carpet doet deze vlinder met een opvallende tekening, overwegend groen met rode vegen, recht.
Mørk irrmåler (Chloroclysta siterata) er en sommerfugl i gruppen av de egentlige målere (Geometridae). Denne grønnlige arten finnes i Norge nord til Nord-Trøndelag.
En middelsstor (vingespenn 25 – 30 mm), slank, grønnlig måler. Forvingen er gråaktig grønn, delvis med et visst rødskjær, med korte, svarte tverrstreker. Vanligvis er et bredt bånd rundt midten av vingen noe mørkere enn resten, og det er en firkantet, lys flekk ved vingens fremkant nær vingespissen og en litt mindre, gjerne rosa flekk ved bakkanten nær bakhjørnet. Bakvingen er silkeaktig lysgrå. Larven er naken, lang og tynn, blekt grågrønn med en rekke av brunrøde flekker langs ryggen.
Mørk irrmåler finnes i løv- og blandingsskog. Larvene lever på ulike løvtrær, særlig eik og rogn. De voksne målerne flyr fra slutten av august til oktober, overvintrer så som voksne og flyr igjen i april – mai.
Arten forekommer i hele Europa og i Nord-Afrika. I Norge er mørk irrmåler vanlig nord til Nord-Trøndelag.
Mørk irrmåler (Chloroclysta siterata) er en sommerfugl i gruppen av de egentlige målere (Geometridae). Denne grønnlige arten finnes i Norge nord til Nord-Trøndelag.
Chloroclysta siterata é uma espécie de insetos lepidópteros, mais especificamente de traças, pertencente à família Geometridae.
A autoridade científica da espécie é Hufnagel, tendo sido descrita no ano de 1767.
Trata-se de uma espécie presente no território português.[1]
Os ovos são postos em Maio. As lagartas são polífagas, alimentando-se de diversas espécies vegetais, entre as quais:[2]
Chloroclysta siterata é uma espécie de insetos lepidópteros, mais especificamente de traças, pertencente à família Geometridae.
A autoridade científica da espécie é Hufnagel, tendo sido descrita no ano de 1767.
Trata-se de uma espécie presente no território português.
Thảm đỏ-xanh (Chloroclysta siterata) là một loài bướm đêm thuộc họ Geometridae.
Thảm đỏ-xanh (Chloroclysta siterata) là một loài bướm đêm thuộc họ Geometridae.