Ruttojuuret (Petasites) ovat asterikasveja. Suvusta tunnetaan 15–20 lajia. Suomessa kasvaa vain neljä lajia. Pohjanruttojuuri (Petasites frigidus) kasvaa luonnonvaraisena letoilla, korvissa ja rannoilla Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Suomessa. Etelänruttojuuri (Petasites hybridus) kasvaa harvinaisena, alun perin viljelykarkulaisena Etelä-Suomessa. Sitä kasvatetaan myös perennana ja se on tuotu Suomeen alkuaan rohdoskasviksi. Ruttojuuri on tullut Pohjolaan luostarien munkkien mukana. Sitä on käytetty nimensä mukaisesti keskiaikana haavoja parantavana, mutta ennen kaikkea ruttolääkkeenä. Rantaruttojuuri kasvaa yhdessä paikassa rannikolla Helsingissä[1]. Valkoruttojuurta (Petasites albus) kasvatetaan koristekasvina. Se kukkii aikaisin keväällä, jopa maaliskuussa. Koristekasviksi istutettu ruttojuuri voi vallata suurenkin alan kasvupaikakseen, ja sitä voi olla vaikea hävittää.
Ruttojuuret (Petasites) ovat asterikasveja. Suvusta tunnetaan 15–20 lajia. Suomessa kasvaa vain neljä lajia. Pohjanruttojuuri (Petasites frigidus) kasvaa luonnonvaraisena letoilla, korvissa ja rannoilla Keski-Suomen pohjoisosissa ja Pohjois-Suomessa. Etelänruttojuuri (Petasites hybridus) kasvaa harvinaisena, alun perin viljelykarkulaisena Etelä-Suomessa. Sitä kasvatetaan myös perennana ja se on tuotu Suomeen alkuaan rohdoskasviksi. Ruttojuuri on tullut Pohjolaan luostarien munkkien mukana. Sitä on käytetty nimensä mukaisesti keskiaikana haavoja parantavana, mutta ennen kaikkea ruttolääkkeenä. Rantaruttojuuri kasvaa yhdessä paikassa rannikolla Helsingissä. Valkoruttojuurta (Petasites albus) kasvatetaan koristekasvina. Se kukkii aikaisin keväällä, jopa maaliskuussa. Koristekasviksi istutettu ruttojuuri voi vallata suurenkin alan kasvupaikakseen, ja sitä voi olla vaikea hävittää.
