Pectinatella magnifica kuuluu sammaleläimien pääjaksoon, Plumatellida-lahkoon. Se on eliöiden muodostama yhdyskunta, jollainen voi kasvaa joskus jopa puolen metrin kokoiseksi halkaisijaltaan.
Ne muodostavat läpikuultavan massan, jonka ulkopinnalla on tähtimäisiä kukkia. Eliön tiheys on samanlainen kuin gelatiinin, ja sen voi hajottaa helposti pienempiin osiin.[1] Sammaleläin elää kasviplanktonilla, jota se siivilöi vedestä.[2] Eläimet lisääntyvät silmikoimalla, ja yhdyskunnan kasvaessa suureksi se voi jakaantua.[2]
Niitä tavataan enimmäkseen Pohjois-Amerikassa ja jonkin verran Euroopassa. Ne kiinnittyvät usein johonkin alustaan, mutta voivat myös ajelehtia irrallaan.
Lajia on tavattu Suomessakin, jonne ne ovat kulkeutuneet todennäköisesti laivojen painolastiveden mukana Keski-Euroopasta.[2] Sillä ei ole vielä suomenkielistä nimeä.[3][2] Vaikka Pectinatella magnifica on Suomessa vieraslaji, ei siitä toistaiseksi tiedetä olevan haittaa muille eliöille tai vesistöille.[2] Kesällä 2017 sitä tavattiin ensimmäisen kerran Suomessa Vuoksen vesistön ulkopuolella, Lempäälässä Lempoisten uimarannalta.[2] Suomi on Pectinatella magnifican pohjoisimpia esiintymisalueita.[2] Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat ehdottaneet nimeä hyytelösammaleläin.[4]
Laji vaatii elääkseen vähintään 15-asteista vettä. Talveksi Pectinatella magnifica jättää jälkeensä statoplasteiksi kutsuttuja talvehtimisvaiheita, joista se taas keväällä aloittaa kasvamisen.[2]
Pectinatella magnifica kuuluu sammaleläimien pääjaksoon, Plumatellida-lahkoon. Se on eliöiden muodostama yhdyskunta, jollainen voi kasvaa joskus jopa puolen metrin kokoiseksi halkaisijaltaan.
Ne muodostavat läpikuultavan massan, jonka ulkopinnalla on tähtimäisiä kukkia. Eliön tiheys on samanlainen kuin gelatiinin, ja sen voi hajottaa helposti pienempiin osiin. Sammaleläin elää kasviplanktonilla, jota se siivilöi vedestä. Eläimet lisääntyvät silmikoimalla, ja yhdyskunnan kasvaessa suureksi se voi jakaantua.
Niitä tavataan enimmäkseen Pohjois-Amerikassa ja jonkin verran Euroopassa. Ne kiinnittyvät usein johonkin alustaan, mutta voivat myös ajelehtia irrallaan.
Lajia on tavattu Suomessakin, jonne ne ovat kulkeutuneet todennäköisesti laivojen painolastiveden mukana Keski-Euroopasta. Sillä ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Vaikka Pectinatella magnifica on Suomessa vieraslaji, ei siitä toistaiseksi tiedetä olevan haittaa muille eliöille tai vesistöille. Kesällä 2017 sitä tavattiin ensimmäisen kerran Suomessa Vuoksen vesistön ulkopuolella, Lempäälässä Lempoisten uimarannalta. Suomi on Pectinatella magnifican pohjoisimpia esiintymisalueita. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat ehdottaneet nimeä hyytelösammaleläin.
Laji vaatii elääkseen vähintään 15-asteista vettä. Talveksi Pectinatella magnifica jättää jälkeensä statoplasteiksi kutsuttuja talvehtimisvaiheita, joista se taas keväällä aloittaa kasvamisen.
_Statoblast_of_Pectinatella_magnifica,_a_species_of_Bryozoa.jpg)
