Lyhtysilmät (Anomalopidae) on limapääkaloihinkuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan indopasifiselta merialueelta sekä Karibianmerestä.
Heimoon kuuluu lähteestä riippuen neljästä seitsemään lajia, jotka jaetaan kolmeen tai kuuteen sukuun. Heimoon kuuluvia kalalajeja ovat muun muassa isolyhtysilmä (Anomalops katoptron), karibianlyhtysilmä (Kryptophanaron alfredi), intianlyhtysilmä (Photoblepharon steinitzi) ja lyhtysilmä (Photoblepharon palpebratus).[2][3][4]
Lyhtysilmät kasvavat korkeintaan 27 cm pitkiksi. Tyypillisin piirre on suurikokoinen silmä ja sen alla suurikokoinen elin, joka sisältää symbioottisia bioluminoivia bakteereja, jotka tuottavat sinivihreää valoa. Tämän elimen tarkoituksena on houkutella planktoneliöitä, joita lajit käyttävät ravintonaan. Kalat kykenevät peittämään elimen luomella tai siirtämään sen tummaan taskuun. Lyhtysilmälajit pystyvät näin tuottamaan vilkkuvaa valoa. Lyhtysilmälajeilla on kaksi selkäevää, joista takimmainen on noin kaksi kertaa etumaista korkeampi. Suu on keskikokoinen ja hampaat ovat pienet.[2][3][5][6][7]
Suurin osa lajeista elää indopasifisella merialueella, mutta karibianlyhtysilmää tavataan Karibianmereltä ja Baja Californian alueelta. Päivisin lajit oleskelevat noin 300 metrin syvyydessä ja nousevat öisin ruokailemaan lähemmäs pintaa 27–76 metrin syvyyteen. Lyhtysilmien ravinto koostuu planktoneliöstöstä. Lyhtysilmät eivät todennäköisesti vartio mätiään eivätkä poikasiaan. Mätiä sisältäviä naaraita on löydetty tammikuusta elokuuhun ulottuvalta ajalta.[2][3][5][6][7]
Lyhtysilmät (Anomalopidae) on limapääkaloihinkuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan indopasifiselta merialueelta sekä Karibianmerestä.
