Muurahaiskarhut ovat hampaattomia, pitkähäntäisiä ja pitkäkyntisiä nisäkkäitä, jotka tunnetaan muurahaisten ja termiittien syöjinä. Aiemmin kaikki muurahaiskarhut luokiteltiin Myrmecophagidae-heimoon, mutta nykyisin pikkumuurahaiskarhu on erotettu omaan Cyclopedidae-heimoonsa. Nämä kaksi muurahaiskarhujen heimoa muodostavat Pilosa-lahkoon kuuluvan Vermilingua-alalahkon.[1]
Suurin muurahaiskarhuista on isomuurahaiskarhu, joka on 1,2 metriä pitkä ja säkäkorkeudeltaan 60 senttimetriä. Pienin laji puolestaan on pikkumuurahaiskarhu, joka on rotan kokoinen.
Muurahaiskarhut ovat levinneet Meksikosta aina Argentiinaan, Brasiliaan ja Uruguayhin saakka. Pohjoisimpana elää pohjantamandua. Suurimmalle alueelle levittäytynyt on isomuurahaiskarhu, mutta se on myös ainoana listattu uhanalaiseksi. Isomuurahaiskarhulla on hieman muista poikkeavat tavat, sillä se elää maassa, kun muut kolme lajia elävät puissa.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut muurahaiskarhuille uutta suomenkielistä nimeä jurumit.[2]
Muurahaiskarhut ovat hampaattomia, pitkähäntäisiä ja pitkäkyntisiä nisäkkäitä, jotka tunnetaan muurahaisten ja termiittien syöjinä. Aiemmin kaikki muurahaiskarhut luokiteltiin Myrmecophagidae-heimoon, mutta nykyisin pikkumuurahaiskarhu on erotettu omaan Cyclopedidae-heimoonsa. Nämä kaksi muurahaiskarhujen heimoa muodostavat Pilosa-lahkoon kuuluvan Vermilingua-alalahkon.
Suurin muurahaiskarhuista on isomuurahaiskarhu, joka on 1,2 metriä pitkä ja säkäkorkeudeltaan 60 senttimetriä. Pienin laji puolestaan on pikkumuurahaiskarhu, joka on rotan kokoinen.
Muurahaiskarhut ovat levinneet Meksikosta aina Argentiinaan, Brasiliaan ja Uruguayhin saakka. Pohjoisimpana elää pohjantamandua. Suurimmalle alueelle levittäytynyt on isomuurahaiskarhu, mutta se on myös ainoana listattu uhanalaiseksi. Isomuurahaiskarhulla on hieman muista poikkeavat tavat, sillä se elää maassa, kun muut kolme lajia elävät puissa.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut muurahaiskarhuille uutta suomenkielistä nimeä jurumit.
