Amerikanjatobapuu (Hymenaea courbaril) on puulaji, joka kuuluu laajaan hernekasvien heimoon.[2]
Arvokkaalla puulla on monta nimeä. Nicaraguassa guapinolina tunnettua puuta kutsutaan englanniksi nimellä “Brazilian cherry”, vaikka puu ei ole millään tavalla sukua kirsikkapuulle. Perun Amazonin alueella puusta käytetään nimeä Azucar huayo ja Brasiliassa Jatobá. Lisäksi se tunnetaan ainakin nimillä “Courbaril”, “West Indian locust”, “Brazilian copal” ja “Amami-gum”. Puun muut kutsumanimet “stinking toe”, “old man’s toe” ja “stinktoe” viittaavat sen hedelmään, koska hedelmälihan tuoksu on sangen outo, vaikkakin liha sinällään on erinomaista ja terveellistä syötävää.
Puun hedelmä (toisinaan englanniksi myös locust) on ollut tärkeä osa Amerikan alkuperäiskansojen ruoka-valiota. Hajusta huolimatta hedelmä maistuu makealta. Siitä tehdään myös leivontajauhoa ja ”atole” nimistä juomaa. Hedelmälihan ravintoarvo on todella korkea ja se on erinomainen tärkkelyksen ja proteiinin lähde. Tämän hedelmän on todettu myös alentavan verenpainetta, vähentävän sydänverisuonitautien riskiä ja parantavan veren sokeriarvoja. Uusia lääketieteellisiä hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan koko ajan.
Guapinolin puuaines on todella kovaa ja se arvostetaan korkealle käsityö- ja huonekaluteollisuudessa. Puuta on käytetty paljon myös mm. huonekalujen ja veneiden rakentamisessa. Puun punaruskeat värisävyt höystettynä musta punaisilla raidoilla tekevät siitä hyvin koristeellisen. Tästä syystä puuta käytetään hyvin paljon myös koriste-esineiden valmistuksessa. Guapinol on ylväs ja sateenvarjon mallinen trooppinen kaunotar. Se kasvaa yli 30 metriä korkeaksi ja sitä esiintyy luontaisesti kaikkialla Keski- ja Etelä Amerikassa. Tosin monihyödyllisyytensä vuoksi se alkaa olla hyvinkin uhanalainen laji monilla sen luontaisilla esiintymisalueilla.
Amerikanjatobapuu (Hymenaea courbaril) on puulaji, joka kuuluu laajaan hernekasvien heimoon.
Arvokkaalla puulla on monta nimeä. Nicaraguassa guapinolina tunnettua puuta kutsutaan englanniksi nimellä “Brazilian cherry”, vaikka puu ei ole millään tavalla sukua kirsikkapuulle. Perun Amazonin alueella puusta käytetään nimeä Azucar huayo ja Brasiliassa Jatobá. Lisäksi se tunnetaan ainakin nimillä “Courbaril”, “West Indian locust”, “Brazilian copal” ja “Amami-gum”. Puun muut kutsumanimet “stinking toe”, “old man’s toe” ja “stinktoe” viittaavat sen hedelmään, koska hedelmälihan tuoksu on sangen outo, vaikkakin liha sinällään on erinomaista ja terveellistä syötävää.
Puun hedelmä (toisinaan englanniksi myös locust) on ollut tärkeä osa Amerikan alkuperäiskansojen ruoka-valiota. Hajusta huolimatta hedelmä maistuu makealta. Siitä tehdään myös leivontajauhoa ja ”atole” nimistä juomaa. Hedelmälihan ravintoarvo on todella korkea ja se on erinomainen tärkkelyksen ja proteiinin lähde. Tämän hedelmän on todettu myös alentavan verenpainetta, vähentävän sydänverisuonitautien riskiä ja parantavan veren sokeriarvoja. Uusia lääketieteellisiä hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan koko ajan.
Guapinolin puuaines on todella kovaa ja se arvostetaan korkealle käsityö- ja huonekaluteollisuudessa. Puuta on käytetty paljon myös mm. huonekalujen ja veneiden rakentamisessa. Puun punaruskeat värisävyt höystettynä musta punaisilla raidoilla tekevät siitä hyvin koristeellisen. Tästä syystä puuta käytetään hyvin paljon myös koriste-esineiden valmistuksessa. Guapinol on ylväs ja sateenvarjon mallinen trooppinen kaunotar. Se kasvaa yli 30 metriä korkeaksi ja sitä esiintyy luontaisesti kaikkialla Keski- ja Etelä Amerikassa. Tosin monihyödyllisyytensä vuoksi se alkaa olla hyvinkin uhanalainen laji monilla sen luontaisilla esiintymisalueilla.
