Kymmenjalkaiset (myös kymmenjalkaiset ravut) (Decapoda) on suurin kuoriäyriäisten lahkoista. Siihen kuuluvat useimmat suurikokoiset äyriäiset ja se sisältää lähes kaikki ravinnoksi hyödynnettävät äyriäislajit. Monet ravut, hummerit ja langustit ovat kulinaarisia herkkuja. Katkaravuilla taas on suuri taloudellinen merkitys perusravintona.
Kymmenjalkaisten nimi viittaa kävelyraajojen lukumäärään, joita on keskiruumiissa viisi paria. Pareista etumainen muodostaa usein suuret sakset. Näiden edessä on vielä kolme paria suuosiksi muodostuneita leukaraajoja. Takaruumiin raajat (pleopodit) taas toimivat uintieliminä tai munien kantolaitteena. Viimeisten jaokkeiden raajat, uropodit, muodostavat pyrstön päättökilven (telson) kanssa pyrstöviuhkan. Kymmenjalkaisten silmät ovat varrelliset. Lajien koko vaihtelee suurimmasta niveljalkaisesta jättiläistaskuravusta, jonka saksien väli on lähes neljä metriä, muutamien millien kokoisiin lajeihin.
Kymmenjalkaisia tunnetaan yli 14 700 nykyisin elävää lajia.
Kymmenjalkaisten luokittelun perusjako pohjautuu kidusten ja raajojen rakenteeseen sekä toukkien kehitystapaan. Näiden perusteella erotellaan kaksi alalahkoa, Dendrobranchiata ja Pleocyemata.
Dendrobranchiata-alalahkossa, johon kuuluu noin 540 lajia, kidukset ovat haaroittuneet ja naaras yleensä laskee munat veteen, jossa ne hedelmöittyvät ja niistä kehittyy naupliustoukkia. Pleocyemata-alalahkossa kidukset taas ovat yksinkertaisen levy- tai rihmamaiset, ja naaras kantaa munia takaruumiinsa alla, kunnes niistä kehittyy zoeatoukkia.[1] Pleocyemata-alalahko jaetaan edelleen 7–10 osalahkoon ja noin 50 yläheimoon.
Dendrobranchiata-alalahkon äyriäiset tunnetaan katkarapuina (mm. jättikatkaravut), mutta "varsinaisten katkarapujen" osalahko Caridea kuuluu toiseen alalahkoon. Katkaravut ei siis ole luonnollinen biologisen luokituksen yksikkö.
Suurimmat kymmenjalkaisten ryhmät (osalahkot) ovat taskuravut (Brachyura; 6559 lajia), Caridea-katkaravut (3268 lajia) sekä erakkoravut (Anomura; 2451 lajia).
Suomessa kymmenjalkaisten lahkon lajeja on tavattu yhdeksän,[2] joista valtaosa on vieraslajeja
Kymmenjalkaiset (myös kymmenjalkaiset ravut) (Decapoda) on suurin kuoriäyriäisten lahkoista. Siihen kuuluvat useimmat suurikokoiset äyriäiset ja se sisältää lähes kaikki ravinnoksi hyödynnettävät äyriäislajit. Monet ravut, hummerit ja langustit ovat kulinaarisia herkkuja. Katkaravuilla taas on suuri taloudellinen merkitys perusravintona.
Kymmenjalkaisten nimi viittaa kävelyraajojen lukumäärään, joita on keskiruumiissa viisi paria. Pareista etumainen muodostaa usein suuret sakset. Näiden edessä on vielä kolme paria suuosiksi muodostuneita leukaraajoja. Takaruumiin raajat (pleopodit) taas toimivat uintieliminä tai munien kantolaitteena. Viimeisten jaokkeiden raajat, uropodit, muodostavat pyrstön päättökilven (telson) kanssa pyrstöviuhkan. Kymmenjalkaisten silmät ovat varrelliset. Lajien koko vaihtelee suurimmasta niveljalkaisesta jättiläistaskuravusta, jonka saksien väli on lähes neljä metriä, muutamien millien kokoisiin lajeihin.
Kymmenjalkaisia tunnetaan yli 14 700 nykyisin elävää lajia.
