Influenssa A -virus on vaipallinen, negatiivisäikeinen RNA-virus. Taksonomisesti kyseessä on Influenzavirus A -suku. Virus on monien eläinten taudinaiheuttaja.
Influenssa A -viruksella tapahtuu jatkuvasti paljon antigeenistä muuntumista. Sen RNA-perimä koostuu kahdeksasta erillisestä segmentistä. [1]
Virus infektoi hengitysteiden soluja. Sen aiheuttamaa tautia kutsutaan influenssaksi, [1] tarkemmin A-influenssaksi. Se leviää laajoina epidemioina, jopa pandemioina. [2]
Vuonna 1918 influenssa A:n alatyyppi H1N1 aiheutti ns. Espanjantaudin, johon kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä.
Influenssa A -virion on yleensä muodoltaan pyöreä ja kooltaan noin 100 nanometriä. Virioniin kuuluu lipidivaippa, joka on peräisin viruksen synnyinsolun solukalvosta. Viruksella on yhdeksän rakenneproteiinia: [1]
Lisäksi sillä on NS1 eli nonstrukturaalinen (ei-rakenteellinen) proteiini, joka säätelee geeniekspressiota, sekä NS2.[1]
Viruksen hemagglutiniini (HA)- ja neuraminidaasi (NA)-proteiinien antigeeninen variaatio on pohjana alatyyppeihin jaolle. Vuonna 2010 tunnettiin 16 hemagglutiniinin alatyyppiä (H1–H16) ja yhdeksän neuraminidaasin alatyyppiä (N1–N9).[3] Uusi HA–NA-yhdistelmä eli viruksen alatyyppi voi syntyä, kun kaksi erilaista influenssa A -virusta on infektoinut saman solun, niin että osa virusten jälkeläisistä voi rakentua eri alkuperää olevista RNA-segmenteistä. [1]
HA- ja NA-geeneille voi viruksen replikoituessa tapahtua pistemutaatioita, jotka muuttavat proteiinien aminohappojärjestystä epitoopin kohdalla. Tällaiset muutokset voivat johtaa siihen, että isännän immuunijärjestelmä ei tunnista viruksen muuntunutta jälkeläistä. Yksittäiset pistemutaatiot viruksessa eivät tarkoita kokonaan uuden alatyypin syntymistä. [1]
Eristetty influenssavirus yksilöidään nimeämällä se muodossa ”tyyppi/taudinkantaja jos ei ihminen/maantieteellinen alkuperä/kannan numero/vuosi(HA- ja NA-alatyyppi jos influenssa A)”.[1] Esimerkiksi vuoden 2009 sikainfluenssapandemian aiheuttajavirus oli A/California/04/09(H1N1).
Influenssa A -virus on vaipallinen, negatiivisäikeinen RNA-virus. Taksonomisesti kyseessä on Influenzavirus A -suku. Virus on monien eläinten taudinaiheuttaja.
Influenssa A -viruksella tapahtuu jatkuvasti paljon antigeenistä muuntumista. Sen RNA-perimä koostuu kahdeksasta erillisestä segmentistä.
Virus infektoi hengitysteiden soluja. Sen aiheuttamaa tautia kutsutaan influenssaksi, tarkemmin A-influenssaksi. Se leviää laajoina epidemioina, jopa pandemioina.
Vuonna 1918 influenssa A:n alatyyppi H1N1 aiheutti ns. Espanjantaudin, johon kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä.
