Phaeocystis on yhteyttävistä ja yksisoluisista tarttumalevistä muodostuva suku. Sukuun kuuluvia leviä esiintyy maailman kaikilla merialueilla, myös merijäällä. Ne muodostavat kelluvia lauttoja, joiden koko voi kasvaa räjähdysmäisesti kukinnan aikana. Lautat muodostuvat sadoista soluista, jotka elävät geelimäisistä polysakkarideista muodostuvalla kasvualustalla.[2]
Pohjanmeren eteläosissa esiintyy joinakin kesinä massiivisia Phaeocystis-kukintoja, joiden hajotessa rannoille ajautuu näkö- ja hajuhaittoja aiheuttavaa paksua vaahtoa. Levien hajoamistuotteet saattavat edistää myös happosateiden syntymistä.[1]
Sukuun luetaan seuraavat lajit:[3]
Phaeocystis on yhteyttävistä ja yksisoluisista tarttumalevistä muodostuva suku. Sukuun kuuluvia leviä esiintyy maailman kaikilla merialueilla, myös merijäällä. Ne muodostavat kelluvia lauttoja, joiden koko voi kasvaa räjähdysmäisesti kukinnan aikana. Lautat muodostuvat sadoista soluista, jotka elävät geelimäisistä polysakkarideista muodostuvalla kasvualustalla.
Pohjanmeren eteläosissa esiintyy joinakin kesinä massiivisia Phaeocystis-kukintoja, joiden hajotessa rannoille ajautuu näkö- ja hajuhaittoja aiheuttavaa paksua vaahtoa. Levien hajoamistuotteet saattavat edistää myös happosateiden syntymistä.
