Maorinpodokarpus[2] eli totara[2][3] (Podocarpus totara) on podokarpuskasvien heimoon kuuluva havupuulaji. Maorinpodokarpusta kasvaa luontaisesti Uudessa-Seelannissa, jossa se on yleinen Stewartinsaarta lukuun ottamatta.[4] Lajia esiintyy alamaalta subalpiiniselle[3] Ennätysyksilöt ovat jopa 42,7 ja 51 metriä korkeita.[5] Rungon paksuus on noin 2-3 metriä ja sen alaosassa ei ole oksia.[4]
Maorinpodokarpuksen kaarna on harmaanruskeaa ja muuttuu lopulta syvä- ja leveäuurteiseksi. Neulaset ovat kellertävänharmaan sävyisiä, nahkamaisia, kovia ja otakärkisiä.[3]
Maorinpodokarpus on herkkä Corynelia tropican aiheuttamalle lehtien sienisairaudelle.[5]
Totara on alun perin kasvin maorinkielinen nimi.[3]
Maorit ovat käyttäneet maorinpodokarpuksen meheviä käpyjä ripulin ja punataudin hoitoon. Päänahkaan hierottavan lehtiuutteen sanotaan edistävän hiustenkasvua.[6]
Kasvi sisältää totaroli-nimistä yhdistettä.
Maorinpodokarpus eli totara (Podocarpus totara) on podokarpuskasvien heimoon kuuluva havupuulaji. Maorinpodokarpusta kasvaa luontaisesti Uudessa-Seelannissa, jossa se on yleinen Stewartinsaarta lukuun ottamatta. Lajia esiintyy alamaalta subalpiiniselleselvennä vyöhykkeelle saakka.
Luontaisella esiintymisalueellaan maorinpodokarpus voi kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi, mutta menestyy puutarhapuuna myös eteläisimmässä Euroopassa noin Irlannin korkeudelle saakka. Ennätysyksilöt ovat jopa 42,7 ja 51 metriä korkeita. Rungon paksuus on noin 2-3 metriä ja sen alaosassa ei ole oksia.
Maorinpodokarpuksen kaarna on harmaanruskeaa ja muuttuu lopulta syvä- ja leveäuurteiseksi. Neulaset ovat kellertävänharmaan sävyisiä, nahkamaisia, kovia ja otakärkisiä.
Maorinpodokarpus on herkkä Corynelia tropican aiheuttamalle lehtien sienisairaudelle.
Totara on alun perin kasvin maorinkielinen nimi.
