Vesisara (Carex aquatilis) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva kasvilaji, jota voi tavata pienistä lammista ja järvien rannoilta. Vesisara voidaan jakaa kahteen alalajiin: taigavesisara (Carex aquatilis subsp. aquatilis) ja tundravesisara (Carex aquatilis subsp. stans).
Vesisara muistuttaa paljolti viiltosaraa (Carex acuta), mutta sen lehtien poikkileikkaus on erilainen: vesisaran lehtien reunat ovat ylöspäin taipuineita, kun taas viiltosaralla ne ovat alaspäin kääntyneitä. Vesisaralla on viiltosaran tapaan erilliset hede- ja emitähkät, jotka ovat tavallisesti väriltään tummia. Kukinnan aikaan emien ja heteiden osat tulevat tummien tähkäsuomujen väleistä näkyviin. Vesisara on tuulipölytteinen ja se kukkii kesä-heinäkuussa. Vesisara ja viiltosara voivat kasvaa samalla kasvupaikalla toistensa seassa ja toisinaan ne voivat risteytyä keskenään.
Suomessa vesisaraa kasvaa lähes koko maassa, yleisimmin Pohjois-Suomessa. Ahvenanmaalla ja Kaakkois-Suomessa vesisara on jo melko harvinainen.
Vesisara (Carex aquatilis) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva kasvilaji, jota voi tavata pienistä lammista ja järvien rannoilta. Vesisara voidaan jakaa kahteen alalajiin: taigavesisara (Carex aquatilis subsp. aquatilis) ja tundravesisara (Carex aquatilis subsp. stans).
Vesisara muistuttaa paljolti viiltosaraa (Carex acuta), mutta sen lehtien poikkileikkaus on erilainen: vesisaran lehtien reunat ovat ylöspäin taipuineita, kun taas viiltosaralla ne ovat alaspäin kääntyneitä. Vesisaralla on viiltosaran tapaan erilliset hede- ja emitähkät, jotka ovat tavallisesti väriltään tummia. Kukinnan aikaan emien ja heteiden osat tulevat tummien tähkäsuomujen väleistä näkyviin. Vesisara on tuulipölytteinen ja se kukkii kesä-heinäkuussa. Vesisara ja viiltosara voivat kasvaa samalla kasvupaikalla toistensa seassa ja toisinaan ne voivat risteytyä keskenään.
Suomessa vesisaraa kasvaa lähes koko maassa, yleisimmin Pohjois-Suomessa. Ahvenanmaalla ja Kaakkois-Suomessa vesisara on jo melko harvinainen.
