Grubbiaceae on vain yhden suvun (Grubbia) ja kolme lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Cornales-lahkossa.[1]
Grubbia-lajit ovat kanervamaisia pensaita, joilla on solukarvoja. Kukinnot ovat lehtihankaisia, mykerömäisiä tai käpymäisiä. Teriö puuttuu, heteitä on kahdeksan tai 12, ja sikiäin koostuu kahdesta yhteenkasvaneesta emilehdestä. Siemenaiheet ovat tyveltään aksiletyyppisessä, muutoin vapaassa keski-istukassa. Mesiäinen on karvainen. Hedelmä on monesta sikiäimestä syntynyt synkarppi eli kertohedelmä, jonka kussakin osahedelmässä on yksi siemen. Siemenessä on pitkä alkio.[1]
Heimo rajoittuu levinneisyydeltään Etelä-Afrikan Kapmaahan.[2]
Lähin sukulainen on keihäspuukasvit (Curtisiaceae). Heimojen muodostamaa kladia luonnehtivat lyhyt ja liuskainen luotti, kunkin emilehden yksi siemenaihe, hedelmäkiven seinämän muodostuminen kivisoluista ja runsas endospermi eli siemenen ravintovarasto. Kladin ikä lienee noin 90 miljoonaa vuotta, mikä viittaa siihen, että kasvit edustavat vanhaa jäännettä Kapmaan kasvistossa. Sisarusparina heimot voitaisiin yhdistää, mutta niiden erillään pitämistä puoltaa kasvien erilainen ulkonäkö.[1]
Grubbia-lajit ovat:[3]
Grubbiaceae on vain yhden suvun (Grubbia) ja kolme lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Cornales-lahkossa.
