Dicyphus epilobii ist eine Wanzenart aus der Familie der Weichwanzen (Miridae).
Die Wanzen werden 4,5 bis 5,4 Millimeter lang.[1] Arten der Gattung Dicyphus sind in der Regel anhand äußerer Merkmale schwer zu bestimmen, die Färbung kann aber dennoch dabei behilflich sein. Dicyphus epilobii ist blass grün gefärbt und ist an den rot gefärbten basalen Gliedern der Fühler bestimmbar. Die adulten Wanzen sind immer voll geflügelt (makropter). Sie haben häufig einen dunklen Fleck am Apex sowohl des Coriums, als auch des Cuneus auf den Hemielytren. Die Länge des dritten Fühlergliedes ist größer oder gleich lang, wie der Kopf auf Höhe der Facettenaugen breit ist und die Schienen (Tibien) der Hinterbeine sind lang.[2]
Die Art ist vom Süden Skandinaviens über West- und Mitteleuropa bis in den nördlichen Mittelmeerraum und östlich bis in die Karpaten verbreitet. Sie ist in Deutschland weit verbreitet, ist aber im Osten seltener als im atlantisch beeinflussten Westen und kann dort teilweise sehr häufig sein. In Österreich sind nur wenige, vereinzelte Nachweise der Art bekannt.[1]
Die Wanzen leben ausschließlich an Zottigem Weidenröschen (Epilobium hirsutum), ernähren sich aber auch räuberisch. Die Überwinterung der flugfähigen Wanzen erfolgt als Ei. Die Nymphen treten im Juni und Juli auf, die adulten Wanzen ab Mitte bis Ende Juli. Unter günstigen Bedingungen können auch zwei Generationen pro Jahr ausgebildet werden.[1]
Dicyphus epilobii ist eine Wanzenart aus der Familie der Weichwanzen (Miridae).
Karvahorsmalude (Dicyphus epilobii)on uudehko laji Suomen ludefaunassa. Se löytyi ensimmäisen kerran vuonna 2010.[1] Se on edelleen melko harvinainen, mutta esiintymispaikoillaan runsaslukuinen.
Pituus 4,5-5,4 mm.[1] Muistuttaa muita Dicyphus-suvun luteita. Hyvin hoikka ja pitkäraajainen. Peitinsiivet läpikuultavat, cuneuksen ja coriumin kärjissä selvät tummat täplät ja etuselän poikkiuurre etuselän puolivälissä kuten roopelude Dicyphus errans|roopeluteellakin. Etuselän väritys vaihtelee vihreästä ruskeaan - harmaaseen, peitinsiipien kuviointi mustaa - punaruskeaa.
Karvahorsmalude esiintyy lähes koko Euroopassa.[1] Suomesta se on löydetty Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta.
Karvahorsmalude elää nimensä mukaisesti yksinomaan karvahorsmalla.
Talvehtii munana. Nymfit kuoriutuvat loppukeväällä ja ne elävät tiiviisti karvahorsmakasvustossa. Ne kehittyvät aikuisiksi heinäkuun alusta alkae ja aikuisia voi tavata marraskuun alkuun saakka. Havaintoja Suomesta on toistaiseksi niukasti.
Karvahorsmaludenaaraita Lohja, Suomi 2017
Länsieurooppalaiset karvahorsmaluteet ovat vaaleampia kuin Suomessa tavattavat. Tässä hollantilainen yksilö.
Karvahorsmalude (Dicyphus epilobii)on uudehko laji Suomen ludefaunassa. Se löytyi ensimmäisen kerran vuonna 2010. Se on edelleen melko harvinainen, mutta esiintymispaikoillaan runsaslukuinen.
Dicyphus epilobii est une espèce de petits insectes hétéroptères (punaises) de la famille des Miridae.
Long de 4 à 5 mm, cet insecte abondant vit sur Epilobium hirsutum. Le segment basal de ses antennes est rouge.
Nymphe
Segment basal des antennes rouge
Dicyphus epilobii est une espèce de petits insectes hétéroptères (punaises) de la famille des Miridae.
Long de 4 à 5 mm, cet insecte abondant vit sur Epilobium hirsutum. Le segment basal de ses antennes est rouge.
Dicyphus epilobii (of de harig-wilgenroosjebochelwants) is een wants uit de familie van de blindwantsen (Miridae). De soort werd het eerst wetenschappelijk beschreven door Odo Reuter in 1883.
Deze 4 tot 5 mm lange, smalle geelgroene wants is altijd langvleugelig (macropteer). De voorvleugels zijn nagenoeg doorzichtig met donkere vlekken in de hoek van het corium en van de cuneus. De antennes zijn bruingeel maar het eerste segment is rood met lichte uiteinden. Hierin verschilt de soort van de sterk gelijkende zwervende bochelwants (Dicyphus errans), die een zwart eerste antennesegment heeft.
De soort overwintert als eitje en kent twee generaties per jaar. De volgroeide dieren kunnen van mei tot oktober op natte voedselrijke bodem gevonden worden waar de waardplant, het harig wilgenroosje (Epilobium hirsutum) groeit. Naast het sap van deze plant eet de wants ook kleine insecten.
De wants leeft op oevers en moerassige plekken en komt voor in het Palearctisch gebied. De soort is in Nederland niet zeldzaam.
Dicyphus epilobii (of de harig-wilgenroosjebochelwants) is een wants uit de familie van de blindwantsen (Miridae). De soort werd het eerst wetenschappelijk beschreven door Odo Reuter in 1883.
_-_(imago),_Elst_(Gld),_the_Netherlands.jpg)
