Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw bwrned yr Alban, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy bwrnedau'r Alban; yr enw Saesneg yw Scotch Burnet, a'r enw gwyddonol yw Zygaena exulans.[1][2] Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r bwrned yr Alban yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Gwyfyn sy'n perthyn i urdd y Lepidoptera yw bwrned yr Alban, sy'n enw gwrywaidd; yr enw lluosog ydy bwrnedau'r Alban; yr enw Saesneg yw Scotch Burnet, a'r enw gwyddonol yw Zygaena exulans. Gellir dosbarthu'r pryfaid (neu'r Insecta) sy'n perthyn i'r Urdd a elwir yn Lepidoptera yn ddwy ran: y gloynnod byw a'r gwyfynod. Mae'r dosbarthiad hwn yn cynnyws mwy na 180,000 o rywogaethau mewn tua 128 o deuluoedd. Wedi deor o'i ŵy mae'r bwrned yr Alban yn lindysyn sydd yn bwyta llawer o ddail, ac wedyn mae'n troi i fod yn chwiler. Daw allan o'r chwiler ar ôl rhai wythnosau. Mae pedwar cyfnod yng nghylchred bywyd glöynnod byw a gwyfynod: ŵy, lindysyn, chwiler ac oedolyn.
Das Hochalpenwidderchen (Zygaena exulans) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Widderchen (Zygaenidae).
Die Falter erreichen eine Flügelspannweite von 27 bis 30 Millimetern. Sie haben pergamentartige, mattgraue (Weibchen) bis schwarzgraue (Männchen) Vorderflügel auf denen sich ein schmaler, langgezogener Fleck und vier weitere rote Flecken befinden. Der Fleck an der Flügelwurzel ist keilförmig, die übrigen sind oval oder rund.[1] Die Hinterflügel sind rot mit grauem Außenrand und schwarzen Fransen. Der Körper ist wie bei vielen Hochgebirgs-Arten dicht behaart. Eine Verwechslung mit anderen Arten scheidet wegen des Vorkommens in großen Höhen in den meisten Fällen aus. Die Eier sind relativ groß, oval, oben etwas eingedrückt und von blassgelber Farbe. Die Raupen sind bis zu 20 mm lang, teils grünlich, teils samtschwarz, mit gelblichen Segmenteinschnitten und ebenso gefärbten ovalen Seitenflecken.[2] Sie haben kurze, büschelweise gruppierte, weißliche Haare. Die Puppe ist braunschwarz und liegt in einem grauweißen, dünnschaligen Kokon.
Die Art kommt in hochgelegenen Gebieten vor, so u. a. in den Alpen, den Pyrenäen, den Abruzzen, den Karpaten und Schottland. Das Hochalpenwidderchen ist die einzige Rotwidderchen-Art in Mitteleuropa, die ausschließlich oberhalb der Baumgrenze anzutreffen ist, in der Schweiz sogar bis über 3300 Meter[1], in Österreich etwa im Großglockner-Gebiet und in Deutschland in den höchsten Lagen des Allgäu,[3] dort in letzter Zeit aber nicht mehr beobachtet. Bevorzugte Biotope sind alpine Grasheiden und Geröllfluren.
Die Falter fliegen von Juni bis August, gebietsweise sind sie sehr häufig. Da sie eine zweijährige Entwicklungszeit haben, ist die Häufigkeit jedoch von Jahr zu Jahr verschieden. Die Raupen überwintern zweimal, oft in einer Ansammlung von bis zu 100 Tieren in einem lockeren Gespinst.[2] Die Verpuppung erfolgt in einem Kokon, der an Felsen angesponnen wird.
Die Raupen finden sich an vielen Pflanzenarten, hauptsächlich jedoch an folgenden Futterpflanzen:[1][2]
Das Hochalpenwidderchen (Zygaena exulans) ist ein Schmetterling (Nachtfalter) aus der Familie der Widderchen (Zygaenidae).
Zygaena exulans, the mountain burnet or Scotch burnet, is a moth of the family Zygaenidae.
Subspecies include:[1]
This species exist in mountainous areas in southern Europe (Alps, Pyrenees, Apennines, Balkans), at an elevation of 1,800–3,000 metres (5,900–9,800 ft) above sea level. It is also present in Scotland, in Scandinavia and in northern Russia.[2][3] These moths inhabit mountain lawns and northern moors.
Zygaena exulans has a wingspan of 25–33 millimetres (0.98–1.30 in).[4] The body is densely haired. The forewings are black-gray in males, matt gray in the females, almost translucent and with a metallic sheen. They have four distinct red dots and a red basal elongated stain. The spot on the wing root is wedge-shaped, the others are oval or round. The hindwings are red with a gray outer edge and black fringes. The antennae are club-shaped.
These moths have an aposemantic coloration. In the event of an attack by predators such as birds and lizards they emit a liquid containing cyanide.
This species is rather similar to Zygaena lonicerae, Zygaena loti and Zygaena purpuralis.
The eggs are pale yellow, relatively large and oval. The caterpillars can reach a length of about 20 millimetres (0.79 in). They are velvety black, with yellowish markings on each segment and short white hair. The pupa is brown-black and lies in a gray-white, thin cocoon.[5]
Adults usually fly in sunshine from late May to September, depending on the location. Larvae feed on crowberry (Empetrum nigrum) in northern Europe. Elsewhere they are polyphagous, mainly feeding on Helianthemum nummularium, Anthyllis vulneraria, Dryas octopetala, Silene acaulis, Astragalus alpinus, Carex, Polygonum viviparum, Salix, Thymus, Vaccinium uliginosum, Chamorchis alpina, Betula nana, Viscaria alpina, Thalictrum alpinum, Cassiope tetragona, Bartsia alpina and Saxifraga aizoides.[3][4][6] This species hibernates in the form of a larva.
Caterpillar
Caterpillar and pupa
Moth
_exulans-M-Salzburg,_Hohe_Tauern,_Sportgastein-E-MK-21399a.jpg)
Mounted specimen
Zygaena exulans, the mountain burnet or Scotch burnet, is a moth of the family Zygaenidae.
Tunturipunatäplä (Zygaena exulans) on pieni, punatäpliin kuuluva perhonen.
Tunturipunatäplä on väritykseltään tyypillinen punatäplä, jonka siniharmaissa, kiiltävissä ja läpikuultavissa siivissä on viisi kirkkaanpunaista täplää. Siiven etureunassa tyven täplä on venynyt siivensuuntaisesti ja lähempänä kärkeä oleva täplä on melko lyhyt. Siiven keskiosassa on kolme melko pyöreää täplää. Etusiivet ovat pituuteensa nähden melko leveät. Takasiivet ovat harmaanpunaiset ja niissä on harmaa reunus. Siipiväli on 29–35 mm , mutta lajista tunnetaan myös pienikokoinen muoto f. minor, jonka siipiväli on noin 19 mm. Naaraiden kuviointi ei ole yhtä selvärajaista kuin koirailla. Ruumis on musta ja muihin punatäpliin verrattuna huomattavasti karvaisempi. Verkkosilmät ovat pienet, imukärsä pitkä ja huulirihmat pitkät ja karvaiset.[1][2][3][4]
Laji on ulkonäöltään hieman muunteleva. Huomattavan poikkeavia muotoja ovat f. flava, jolla punainen väri on korvautunut keltaisella sekä f. flavilinea, jolla on etusiivissä oranssit siipisuonet.[4]
Tunturipunatäplää tavataan Etelä- ja Keski-Euroopan vuoristoissa, Skandinavian tunturialueilla sekä Venäjällä aina Etelä-Siperiaan asti. Tunturipunatäplä elää vuoristojen koivuvyöhykkeellä ja sitä korkeammalla.[1] Suomessa eteläisimmät havainnot ovat Sallasta, mutta eniten havaintoja on Enontekiön ja Utsjoen suurtuntureilta. Lentoaika on heinäkuu.[5]
Tunturipunatäplä on vuoristojen ja tunturialueiden laji, joka tavallisimmat elinalueet ovat 1000–3000 metrin korkeudella merenpinnasta.[4] Aikuiset perhoset lentävät lähellä maanpintaa aurinkoisella säällä, joskus hyvinkin kovassa tuulessa, ja lepäävät muun ajan myrkyllisyydestä varoittavan suojavärinsä turvin. Myös toukat ovat aktiivisia aurinkoisella säällä ja pysyvät pilvisellä säällä piilossa kasvien tyvillä. Toukkakehitys kestää kahdesta kolmeen vuotta.[2][1]
Toukka on punatäpläksi poikkeuksellisen kaikkiruokainen.[4] Se käyttää ravinnokseen monia tunturialueen kasveja, kuten erilaisia hernekasveja, vaivaispajua (Salix herbacea), vaivaiskoivua (Betula nana) ja lapinvuokkoa (Dryas octopetala)[4]. Skotlannissa elävä populaatio on erikoistunut elämään variksenmarjalla.[2]
Tunturipunatäplä (Zygaena exulans) on pieni, punatäpliin kuuluva perhonen.
Zygaena exulans
La Zygène des sommets (Zygaena exulans), est une espèce d’insectes lépidoptères de la famille des Zygaenidae et de la sous-famille des Zygaeninae.
Les ailes antérieures sont noires, presque translucides. Elles comportent quatre points rouges distincts et une tache rouge allongée basale. Les ailes postérieures sont rouges avec une marge noire. Les antennes sont terminées en massue comme c'est le cas pour toutes les zygènes.
La zygène des sommets est présente dans les pelouses montagnardes et les landes nordiques. La chenille se retrouve sur des éricacées dans le nord de l'Europe et est polyphage ailleurs. Elle hiberne sous forme de larve, qui se métamorphose ensuite dans un cocon attaché le long d'une tige ou sur un rocher. Les adultes volent de fin mai à septembre, selon les régions.
C'est un papillon aposématique, car il se signale par ses couleurs comme toxique aux prédateurs comme les oiseaux et les lézards. En cas d'attaque, il émet un liquide contenant du cyanure.
Zygaena exulans
La Zygène des sommets (Zygaena exulans), est une espèce d’insectes lépidoptères de la famille des Zygaenidae et de la sous-famille des Zygaeninae.
Zygaena exulans (Anglice mountain burnet, Scotch burnet) est papilio familiae Zygaenidarum, in montanis Mediae Europae, Scotiae, Scandinaviae, Russiaque septentrionali regionibus endemicus.
Haec stipula ad insectum spectat. Amplifica, si potes! Zygaena exulans is een vlinder uit de familie bloeddrupjes (Zygaenidae). De wetenschappelijke naam is voor het eerst geldig gepubliceerd in 1792 door Hohenwarth.
De soort komt voor in Europa.
Bronnen, noten en/of referenties
Fjellbloddråpesvermer (Zygaena exulans) er en sommerfugl som tilhører familien bloddråpesvermere (Zygaenidae). Den finnes i fjellet over hele Norge, i Nord-Norge også i lavlandet.
En liten til middelsstor (vingespenn 22-33 mm), grå og rød sommerfugl. Kroppen er kullsvart og kledt med ganske lange, utstående hår, bakkroppen er piperenser-aktig. Vingene er ganske tynt skjellkledte og delvis gjennomsiktige. Forvingen er blågrå med fem røde flekker, disse kan være mer eller mindre sammenvokste. Bakvingen er rosa med grå ytterkant. Larven er ganske hårete, svart med en rad av små, gule flekker langs hver side av ryggen.
Denne arten er knyttet til heier og skråninger i fjellet, og kan finnes ganske høyt opp der det er lite vegetasjon. Larvene kan leve på mange ulike planter, i Norge trolig mest på musøre (Salix herbacea), men også på krekling, planter i erteblomstfamilien og andre. De bruker to eller tre år på utviklingen. De voksne sommerfuglene svermer i solskinn en gang mellom juni og august, men på en lokalitet er flygetiden ganske kort, høyst to uker. Bestanden varierer kraftig fra år til år, dette synes i alle fall delvis å ha sammenheng med smågnager-syklene fordi store smågnager-bestander dreper mange av larvene. Larven forpupper seg i en hvit, vanntett kokong på et strå like over bakken.
Arten finnes i fjellområdene i Mellom-Europa, i Skottland, i Fennoskandia og det nordlige Russland, mot øst til Kasakhstan og Sibir. I Norge finnes den trolig i alle fjellområder, og kan enkelte år være meget tallrik. Noen steder har den blitt kalt russeflue, et navn som ellers brukes om hårmyggen Bibio pomonae. Lengst i nord kan den finnes like ned til havnivå.
Fjellbloddråpesvermer (Zygaena exulans) er en sommerfugl som tilhører familien bloddråpesvermere (Zygaenidae). Den finnes i fjellet over hele Norge, i Nord-Norge også i lavlandet.
Zygaena exulans este o specie de molie din familia Zygaenidae.
Specia este răspândită în zonele montane din Europa Centrală, Scoția Scandinavia și Rusia de Nord.
Acest articol despre o specie din familia Zygaenidae este un ciot. Puteți ajuta Wikipedia prin completarea lui. Zygaena exulans este o specie de molie din familia Zygaenidae.
Specia este răspândită în zonele montane din Europa Centrală, Scoția Scandinavia și Rusia de Nord.
Fjällbastardsvärmare (Zygaena exulans) är en fjäril i familjen bastardsvärmare.
Fjällbastardsvärmaren har fem röda fläckar på vardera framvinge. Den fläck som sitter närmast huvudet är avlång. Framvingarna kan vara något genomskinliga, så att de får en dragning åt grått. Framvingarna är rundande, breda och relativt korta och antennerna är korta med väl markerade klubbor. Mest utmärkande är den mycket håriga bakkroppen, med längre hår än andra bastardsvärmare. Det finns en viss risk att förväxla fjällbastardsvärmare med mindre bastardsvärmare, men dess bakkropp är betydligt mindre hårig. Det är dessutom bara i Dalarnas fjällvärld som de båda arterna möts.[1]
I Sverige hittar man fjällbastardsvärmaren längs hela fjällkedjan, från Norrbotten till Dalarna.[1] I övriga världen återfinns den i bergsområden i södra Europa (Alperna, Pyrenéerna, Apenninerna och Balkanbergen) på 1800–3000 meter över havet, samt i Skottland och norra Ryssland. [2][3]
Fjällbastardsvärmare (Zygaena exulans) är en fjäril i familjen bastardsvärmare.
Zygaena exulans là một loài bướm đêm thuộc họ Zygaenidae. Loài này sinh sống ở vùng núi Trung Âu, Scotland, Scandinavia và Bắc Nga.
_exulans-M-Salzburg,_Hohe_Tauern,_Sportgastein-E-MK-21399a.jpg)
_exulans-W-Salzburg,_Hohe_Tauern,_Sportgastein-E-MK-21400a.jpg)
Phương tiện liên quan tới Zygaena_exulans tại Wikimedia Commons
Bài viết về Bộ Cánh vẩy này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. Zygaena exulans là một loài bướm đêm thuộc họ Zygaenidae. Loài này sinh sống ở vùng núi Trung Âu, Scotland, Scandinavia và Bắc Nga.
