Aphidius ervi es una pequeña avispilla parasitoide de varias especies de pulgones entre los que destacan Macrosiphum euphorbiae (pulgón verde de la patata, berenjena, tomate, etc.), Aulacorthum solani (pulgón de la patata) y otros pulgones en cultivos de berenjena, fresa, gerbera, judía, pimiento, rosal y otras especies cultivadas y silvestres.[1]
Se utiliza en programas de control biológico de áfidos en diversos cultivos.
Datos: Q1945705
Multimedia:
Especies: Aphidius ervi
Aphidius ervi es una pequeña avispilla parasitoide de varias especies de pulgones entre los que destacan Macrosiphum euphorbiae (pulgón verde de la patata, berenjena, tomate, etc.), Aulacorthum solani (pulgón de la patata) y otros pulgones en cultivos de berenjena, fresa, gerbera, judía, pimiento, rosal y otras especies cultivadas y silvestres.
Se utiliza en programas de control biológico de áfidos en diversos cultivos.
Jättikirvavainokainen (Aphidius ervi) on vainopistiäisten (Braconidae) heimoon kuuluva hyönteislaji. Lajia käytetään kirvojen kuten koisokirvan (Aulacorthum solani), ansarikirvan (Macrosiphum euphorbiae), isoruusukirvan (Macrosiphum rosae) sekä Myzus-suvun kirvojen biologiseen torjuntaan kasvihuoneissa. Jättikirvavainokainen on kirvojen sisäloinen. Jättikirvavainokainen munii munansa kirvan sisään munan jatkaessa kehitystään kirvan sisällä ja lopulta tappaen kirvan. Naaras ehtii loisia elämänsä aikana 300-500 kirvaa. Aikuinen jättikirvavainokainen muistuttaa isokirvavainokaista, mutta on noin kaksi kertaa suurempi kuin se.
Jättikirvavainokainen (Aphidius ervi) on vainopistiäisten (Braconidae) heimoon kuuluva hyönteislaji. Lajia käytetään kirvojen kuten koisokirvan (Aulacorthum solani), ansarikirvan (Macrosiphum euphorbiae), isoruusukirvan (Macrosiphum rosae) sekä Myzus-suvun kirvojen biologiseen torjuntaan kasvihuoneissa. Jättikirvavainokainen on kirvojen sisäloinen. Jättikirvavainokainen munii munansa kirvan sisään munan jatkaessa kehitystään kirvan sisällä ja lopulta tappaen kirvan. Naaras ehtii loisia elämänsä aikana 300-500 kirvaa. Aikuinen jättikirvavainokainen muistuttaa isokirvavainokaista, mutta on noin kaksi kertaa suurempi kuin se.
Aphidius ervi est une espèce d'hyménoptères de la sous-famille des Aphidiinae de petite taille (quelques millimètres).
Cette guêpe parasitoïde parasite les pucerons, et plus spécialement le puceron vert de la tomate (Macrosiphum euphorbiae), le puceron de la digitale (Aulacorthum solani), le puceron vert du pêcher (Myzus persicae). La femelle parasitoïde pond ses œufs dans le puceron. L’œuf se développe à l’intérieur du puceron. Une dizaine de jours après le parasitisme, la larve d’Aphidius ervi fixe le puceron sur la feuille et tisse un cocon dans le puceron pour former une momie. Aphidius ervi est utilisé en lutte biologique contre les pucerons.
Aphidius ervi est une espèce d'hyménoptères de la sous-famille des Aphidiinae de petite taille (quelques millimètres).
Aphidius ervi is een insect dat behoort tot de orde vliesvleugeligen (Hymenoptera) en de familie van de schildwespen (Braconidae). De wetenschappelijke naam van de soort werd voor het eerst geldig gepubliceerd door Alexander Henry Haliday in 1834.[1]
Dit is een parasiet van bladluizen en een natuurlijke vijand van onder meer de erwtebladluis Acyrthosiphon pisum en de aardappeltopluis Macrosiphum euphorbiae. Ze wordt als biologisch bestrijder daarvan commercieel gekweekt en verkocht.[2]
Bronnen, noten en/of referenties
Aphidius ervi é uma espécie de insetos himenópteros, mais especificamente de vespas parasíticas pertencente à família Braconidae.[1]
A autoridade científica da espécie é Haliday, tendo sido descrita no ano de 1834.
Trata-se de uma espécie presente no território português.
Aphidius ervi é uma espécie de insetos himenópteros, mais especificamente de vespas parasíticas pertencente à família Braconidae.
A autoridade científica da espécie é Haliday, tendo sido descrita no ano de 1834.
Trata-se de uma espécie presente no território português.
