Kuusikarvajalka (Calliteara abietis) on melko harvinainen, harmaankirjava yöperhonen. Vanhemmassa kirjallisuudessa se esiintyy kuusikehrääjänä.
Keskikokoinen yöperhonen, jonka naaraat ovat selvästi koirasta kookkaampia ja sävyltään vaaleampia. Siipien pohjaväri on harmaanruskea, naaraalla vaaleanharmaa ja etusiiven poikki kulkee selvästi kahdesta kolmeen mustan- tai tummanruskeaa poikkijuovaa, joista uloimmainen on selvästi mutkitteleva. Sen ja siiven ulkoreunan välissä on vaalea poikkijuova. Siiven ulkoreunan ripsissä vuorottelevat vaaleat ja tummat alueet. Takasiivet ovat harmaanruskeat ja niissä on himmeä, tumma keskitäplä. Siipiväli on naaraalla 47–56 mm, kun koiraat jäävät 38–45 mm kokoon.[1][2]
Toukka on vihreä ja hyvin pitkäkarvainen. Sen kyljillä ja selässä on mustavalkoiset pitkittäisjuovat. Jaokkeissa 4–7 on kellanruskeat karvatupsut, joiden sivut ovat valkoiset. Pään sivuilla on pitkät, mustat, eteenpäin osoittavat karvatupsut ja jaokkeessa 11 pitkä keltainen perätupsu. Toukka kasvaa 32–42 mm pitkäksi.[2]
Kuusikarvajalka on taigalaji, jota tavataan varsin harvinaisena Keski-Euroopassa yleistyen pikkuhiljaa itää ja pohjoista kohti. Idässä levinneisyys ulottuu Venäjän poikki aina Japaniin saakka ja pohjoisessa Ruotsin ja Suomen keskiosiin.[2] Suomessa kuusikarvajalka elää Kokkola-Lieksa-linjan eteläpuolella. Perhoset lentävät kesäkuun lopulta elokuun alkuun.[3]
Kuusimetsien laji, jolla ei ole mainittavaa vaellustaipumusta. Se on yleensä esiintymiseltään paikoittainen mutta joinakin vuosina huomattavan runsaslukuinen. Naaraat aloittavat lennon illan hämärtyessä, mutta koiraat vasta lähellä keskiyötä. Koiraat myös lentävät valolle, naaraat erittäin harvoin ja naaraiden arvellaan oleskelevan pääasiassa korkealla latvustoissa. Koiraat etsivät naaraita naaraan tuottamien feromonien tuoksun perusteella, mutta ne tulevat myös tuhkakarvajalkanaaraiden luokse, joten feromonin tuoksu ei ole kovin lajityypillinen.[2]
Naaras munii 130–200 munaa muutaman kymmenen munan ryhminä kuusien oksille, ilmeisesti pääasiassa latvustoon. Toukat kuoriutuvat parin viikon sisällä ja viettävät ensimmäisen vuorokauden täysin paikoillaan ja syömättä. Pienet toukat voivat levittäytyä tuulen mukana muihin seudun puihin. Toukat talvehtivat keskenkasvuisina kaarnankoloissa ja voivat kantautua joulukuusien mukana sisätiloihin. Luonnossa niitä tapaa harvoin. Toukat ovat täysikasvuisia touko-kesäkuun vaihteessa ja koteloituvat löyhän kotelokopan sisään oksille.[2]
Toukka elää ensisijaisesti metsäkuusella (Picea abies), mutta siitä on havaintoja myös siperianlehtikuuselta (Larix sibrica) ja jopa katajalta (Juniperus communis).[2]
Kuusikarvajalka (Calliteara abietis) on melko harvinainen, harmaankirjava yöperhonen. Vanhemmassa kirjallisuudessa se esiintyy kuusikehrääjänä.
Calliteara abietis is een vlinder uit de familie van de spinneruilen (Erebidae), onderfamilie donsvlinders (Lymantriinae). De wetenschappelijke naam van de soort is voor het eerst geldig gepubliceerd in 1775 door Denis & Schiffermüller.
Deze nachtvlinder komt voor in Europa.
Bronnen, noten en/of referentiesGranbørstespinner (Calliteara abietis) er en sommerfugl i gruppen børstespinnere (Lymantriidae). Denne gråbrunt-spraglete arten forekommer på Østlandet i Norge.
En middelsstor (vingespenn 38 – 56 mm), kraftig bygd, gråbrun spinner. Kroppen er forholdsvis kort og tykk med ganske lange hår. Hannen har fjærformede antenner, hunnen trådformede. Forvingen er avrundet trekantet med krummet ytterkant, lyst gråbrun med tre mer eller mindre siksak-formede, mørke tverrbånd, det midterste er det bredeste. Bakvingen er ensfarget lysgrå. Begge vingepar er kantet med middels lange hårfrynser som er vekselvis lyse og mørke. Larven er grønn, med mange lange, mørke hår. På ryggen har den fire tette dusker av hvite og oransje hår, dessuten har den en del oransje hår (litt kortere enn de mørke) rundt hodet. Kroppen har også tegninger i svart og kremgult. Puppen er kort og kraftig, med lyse, ullaktige hår.
Larvene lever på gran (Picea abies), men er også funnet på lerk (Larix decidua). Det er sjelden man ser de voksne sommerfuglene, litt oftere finner man larvene. Arten er vanligst i litt lysåpne granskoger (for eksempel på skrinne høyder) med gamle trær, men kan også finnes i unge plantefelt. Denne arten er knyttet til taigaen. De voksne sommerfuglene flyr om natten i juni – august, hannene men ikke hunnene kommer gjerne til lys. Etter parringen legger hunnen 130 – 220 egg i grupper på noen titalls på grener og kvister av gran. Larvene spiser på det siste årets skudd. De overvintrer som halvvoksne i en barksprekk eller lignende, og kommer av og til inn i hus med juletrær. De fullfører utviklingen i mai – juni, spinner seg inn i en kokong og forvandler seg til en puppe, som klekkes etter tre – fire uker.
Granbørstespinneren er en nordlig og østlig art som i Europa finnes fra Tyskland (sjelden) østover, mot sør til Østerrike og mot nord til det sørlige Finland. Videre finnes dne østover gjennom Russland til Japan. I Norge er den funnet nord til Hedmark og vest til Aust-Agder, men den er sjelden over alt.
Granbørstespinner (Calliteara abietis) er en sommerfugl i gruppen børstespinnere (Lymantriidae). Denne gråbrunt-spraglete arten forekommer på Østlandet i Norge.
Calliteara abietis este o molie din familia Erebidae. Este găsită din nordul și centrul Europei până prin Rusia și Japonia.
Anvergura aripilor este de 35-52 mm.
Larvele se hrănesc cu Picea abies, Larix sibirica și Juniperus communis.
Acest articol referitor la insecte este un ciot. Puteți ajuta Wikipedia prin completarea sa. Calliteara abietis este o molie din familia Erebidae. Este găsită din nordul și centrul Europei până prin Rusia și Japonia.
Anvergura aripilor este de 35-52 mm.
Larvele se hrănesc cu Picea abies, Larix sibirica și Juniperus communis.
Calliteara abietis là một loài bướm đêm thuộc họ Erebidae. Nó được tìm thấy ở miền bắc và central châu Âu, through Nga to Nhật Bản.
Sải cánh dài 35–52 mm.
Ấu trùng ăn Picea abies, Larix sibirica và Juniperus communis.
Phương tiện liên quan tới Calliteara abietis tại Wikimedia Commons
Calliteara abietis là một loài bướm đêm thuộc họ Erebidae. Nó được tìm thấy ở miền bắc và central châu Âu, through Nga to Nhật Bản.
Sải cánh dài 35–52 mm.
Ấu trùng ăn Picea abies, Larix sibirica và Juniperus communis.
Хвойная волнянка[1] (Calliteara abietis) — ночная бабочка семейства волнянок. Может повреждать хвойные деревья.
Размах крыльев составляет от 35 до 52 мм.
Вид распространён в Евразии, от западной Европы до Японии, по всей территории России.
Гусеницы питаются на Picea abies, Larix sibirica и Juniperus communis
Хвойная волнянка (Calliteara abietis) — ночная бабочка семейства волнянок. Может повреждать хвойные деревья.
