Molluginaceae on pieni kasviheimo koppisiemenisten Caryophyllales-lahkossa, johon kuuluvat mm. suomessakin kasvavat kohokkikasvit (Caryophyllaceae).
Heimon kasvit ovat lähes sukkulenttisia ruohoja, harvoin matalia pensaita. Niiden kasvutapa on varsijatkoinen eli sympodiaalinen. Pigmenttinä niillä on antosyaanit ja laidunnusta torjumaan saponiineja. Kasvit ovat kaljuja tai karvat ovat tähtimäisiä. Esilehdet ovat merkittäviä. Lehdet ovat usein valekiehkuroissa joko varren tyvellä tai ylempänä, vastakkaisesti tai kierteisesti; korvakkeet ovat kalvomaisia, joskus puuttuvat. Kukat voivat olla melko näyttäviä, mutta teriö kuitenkin puuttuu. Heteitä on 2-30, tavallisesti 5-10, sijaitsevat vuorottaisesti kehälehtiin nähden; palhot ovat toisinaan tyvestään yhtyneet. Emejä on joskus yksi tai tavallisemmin sikiäin on ainakin kahden emilehden yhteenkasvettumana muodostunut. Istukka on aksiletyyppinen. Vartaloita on yksi tai useampia. Kussakin emilehdessä on yksi tai useita siemenaiheita. Hedelmä on selkäluomainen kota tai avautuu poikittaisraoin; harvoin hedelmä on pähkinä. Siemenet voivat olla vaipallisia. Kromosomiluku n = 9.[1]
Enimmäkseen heimo kasvaa eteläisessä Afrikassa. Suku Glischrothamnus kasvaa Koillis-Brasiliassa ja muutama suku (Glinus ja Mollugo) ovat pantrooppisia ja lämpimien alueiden kasveja. Lähinnä Suomea heimo kasvaa Ukrainassa.[2]
Molluginaceae kuuluu kladiin, jossa ovat myös heimot Montiaceae, Halophytaceae, Didiereaceae (kaktiokasvit), Basellaceae (basellakasvit), Talinaceae, Anacampserotaceae, Portulacaceae (portulakkakasvit) ja Cactaceae (kaktuskasvit). Kladissa hedelmä on selkäluomainen kota. Heimossa on yhdeksän sukua ja 87 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat Mollugo ja Pharnaceum, edellisessä 35, jälkimmäisessä 20 lajia.[1]
Heimon suvut ovat:[3]
Molluginaceae on pieni kasviheimo koppisiemenisten Caryophyllales-lahkossa, johon kuuluvat mm. suomessakin kasvavat kohokkikasvit (Caryophyllaceae).
