Cephalophus brookei on Länsi-Afrikassa elävä sukeltaja-antilooppi. Se luokiteltiin aikaisemmin ogilbynsukeltaja-antiloopin alalajiksi, mutta Mammal Species of the World-tietokannan mukaan se on itsenäinen laji[2]. Laji on nimetty brittiläisen luonnontieteilijän Victor Brooken mukaan.[3]
C. brookei muistuttaa hyvin paljon ogilbynsukeltaja-antilooppia, mutta poikkeaa tästä vaaleamman, laimean kullankeltaisen värinsä puolesta. Väritys on selän kohdalla punertavan kullanvärinen. Selässä kulkee 27-67 millimetriä leveä musta juova, joka on kuitenkin hartioiden edestä epämääräinen ja ohenee takamusta kohden. Pää ja sen oleva töyhtö ovat punertavan kullanväriset. Vatsapuoli on vaaleankeltainen. Jalat ovat samanväriset kuin muu ruumis, paitsi etujalkojen sisäosista, jossa on valkoista karvoitusta. Kaulan karvoitus on hyvin ohutta. Nuoret yksilöt ovat hyvin kirjavia.[4]
Cephalophus brookei-sukeltaja-antiloopin kallo ei ole myöskään otsan kohdalta yhtä paksu kuin ogilbynsukeltaja-antiloopilla. Silmien alapuolella olevat kuopat ovat pienet. Yläleuka on matala ja nenä suhteellisen pitkä.[4]
Cephalophus brookei-antilooppi elää luonnonvaraisena Sierra Leonessa, Liberiassa sekä Norsunluurannikon ja Ghanan länsiosissa[2] Voltajoen länsipuolella. Se suosii elinympäristökseen kosteita alankometsiä.[5] Cephalophus brookei luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi ja sen lukumäärä on edelleen laskussa bushmeat-metsästyksen ja elinympäristöjen häviämisen takia.[1] Lajin kokonaiskanta arvioitiin vuonna 1999 noin 500 yksilön suuruiseksi. Sitä elää kohtalaisen yleisenä enää muutamilla alueilla kuten Sapon kansallispuistossa ja muutamalla muulla Itä-Liberian metsäalueella sekä Taïn kansallispuistossa Norsunluurannikolla.[5] Cephalophus brookei kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen II.[1]
Cephalophus brookei on Länsi-Afrikassa elävä sukeltaja-antilooppi. Se luokiteltiin aikaisemmin ogilbynsukeltaja-antiloopin alalajiksi, mutta Mammal Species of the World-tietokannan mukaan se on itsenäinen laji. Laji on nimetty brittiläisen luonnontieteilijän Victor Brooken mukaan.
C. brookei muistuttaa hyvin paljon ogilbynsukeltaja-antilooppia, mutta poikkeaa tästä vaaleamman, laimean kullankeltaisen värinsä puolesta. Väritys on selän kohdalla punertavan kullanvärinen. Selässä kulkee 27-67 millimetriä leveä musta juova, joka on kuitenkin hartioiden edestä epämääräinen ja ohenee takamusta kohden. Pää ja sen oleva töyhtö ovat punertavan kullanväriset. Vatsapuoli on vaaleankeltainen. Jalat ovat samanväriset kuin muu ruumis, paitsi etujalkojen sisäosista, jossa on valkoista karvoitusta. Kaulan karvoitus on hyvin ohutta. Nuoret yksilöt ovat hyvin kirjavia.
Cephalophus brookei-sukeltaja-antiloopin kallo ei ole myöskään otsan kohdalta yhtä paksu kuin ogilbynsukeltaja-antiloopilla. Silmien alapuolella olevat kuopat ovat pienet. Yläleuka on matala ja nenä suhteellisen pitkä.
Cephalophus brookei-antilooppi elää luonnonvaraisena Sierra Leonessa, Liberiassa sekä Norsunluurannikon ja Ghanan länsiosissa Voltajoen länsipuolella. Se suosii elinympäristökseen kosteita alankometsiä. Cephalophus brookei luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi ja sen lukumäärä on edelleen laskussa bushmeat-metsästyksen ja elinympäristöjen häviämisen takia. Lajin kokonaiskanta arvioitiin vuonna 1999 noin 500 yksilön suuruiseksi. Sitä elää kohtalaisen yleisenä enää muutamilla alueilla kuten Sapon kansallispuistossa ja muutamalla muulla Itä-Liberian metsäalueella sekä Taïn kansallispuistossa Norsunluurannikolla. Cephalophus brookei kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen II.
