Pikkutuulenkala (Ammodytes tobianus) muistuttaa suuresti isotuulenkalaa, mutta jää alle 15 sentin mittaiseksi. Se elää kaikilla Suomen merenrannikoilla isotuulenkalaa runsaslukuisempana, mutta on yleisempi Itämeren eteläisemmissä osissa. Tuulenkalojen elintavat ovat huonosti tunnetut, mutta ne ovat tärkeitä lajeja meriekosysteemeissä. Tuulenkalat ovat tärkeää ravintoa monille merilinnuille ja petokaloille.
Tuulenkala-nimitys tulee siitä, että kala joutuu kovan tuulen aikana rantavesiin, jossa se voi joutua verkkoon, nuottaan tai trooliin silakan seassa. Suomessa tuulenkaloja tavataan eniten alkukesästä, sillä ne viettävät talven Itämeren syvänteissä. Kesäisin pikkutuulenkalat oleskelevat enimmäkseen matalissa hiekkapohjaisissa vesissä. Varsinaisessa merivedessä ne liikkuvat tiheinä ja suurina parvina. Suomen vesialueilla ei ole tavattu suuria pikkutuulenkalaparvia, pieniä kyllä.
Pikkutuulenkala (Ammodytes tobianus) muistuttaa suuresti isotuulenkalaa, mutta jää alle 15 sentin mittaiseksi. Se elää kaikilla Suomen merenrannikoilla isotuulenkalaa runsaslukuisempana, mutta on yleisempi Itämeren eteläisemmissä osissa. Tuulenkalojen elintavat ovat huonosti tunnetut, mutta ne ovat tärkeitä lajeja meriekosysteemeissä. Tuulenkalat ovat tärkeää ravintoa monille merilinnuille ja petokaloille.
Tuulenkala-nimitys tulee siitä, että kala joutuu kovan tuulen aikana rantavesiin, jossa se voi joutua verkkoon, nuottaan tai trooliin silakan seassa. Suomessa tuulenkaloja tavataan eniten alkukesästä, sillä ne viettävät talven Itämeren syvänteissä. Kesäisin pikkutuulenkalat oleskelevat enimmäkseen matalissa hiekkapohjaisissa vesissä. Varsinaisessa merivedessä ne liikkuvat tiheinä ja suurina parvina. Suomen vesialueilla ei ole tavattu suuria pikkutuulenkalaparvia, pieniä kyllä.
