Dientamoeba fragilis on yksisoluinen siimaeliö, joka elää nisäkkäiden ruoansulatuskanavassa. Se voi aiheuttaa ihmisellä vatsaoireita, kuten vatsakipuja ja ripulia. Oireet kestävät yleensä 1–2 viikkoa. Tartunta ei ole vaarallinen. Lajin elinkiertoa ei vielä tunneta täysin, mutta se tarttuu ulosteesta suuhun.
Lajin D. fragilis koko elinkiertoa ei ole vielä määritelty, mutta kliinisten tutkimusten perusteella siitä on tehty oletuksia.[1] Laji löydettiin jo 1900-luvun alussa, mutta sen kykyä levitä ja liikkua ilman näkyviä siimoja tai juurijalkaa ei oltu vielä vuonna 2012 selvitetty.[2]
Vuonna 2014 ihmisen ulosteista löydettiin lajin trofotsoiitteja, mutta niiden tutkimista pitää vielä jatkaa.[1] D. fragilis -lajilla ei ole kystavaihetta. D. fragilis todennäköisesti päätyy elimistöön ulosteesta suuhun.[1] Suurin osa tartuntoista on tullut suoraan ulosteesta, mutta laji saattaa levitä myös zoonoosina.[3]
D. fragilis elää suolistossa, mutta sen ei tiedetä olevan hyökkäävä, eikä se aiheuta solutuhoja.[4] Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä maissa D. fragilis -tartuntojen esiintyvyys on noin 2–5 prosenttia.[5]
Oireita, jotka liittyvät D. fragilis -tartuntaan, ovat löysä uloste, ripuli ja vatsakipu. Lisäksi siihen saattaa liittyä painon tippumista, ruokahalun menettämistä, pahoinvointia ja väsymystä.[6] Se ei aiheuta kaikissa ihmisissä oireita, mutta lapsilla oireita tulee jopa noin 90 prosentilla tartunnan saajista.[5]
D. fragilis -tartuntaan ei liity kuolleisuutta. Oireet kestävät yleensä 1–2 viikkoa, mutta pitkittynyt tauti voi kestää jopa kuukausia.[5] Tartuntaa voidaan hoitaa lääkityksellä.[6]
Dientamoeba fragilis on yksisoluinen siimaeliö, joka elää nisäkkäiden ruoansulatuskanavassa. Se voi aiheuttaa ihmisellä vatsaoireita, kuten vatsakipuja ja ripulia. Oireet kestävät yleensä 1–2 viikkoa. Tartunta ei ole vaarallinen. Lajin elinkiertoa ei vielä tunneta täysin, mutta se tarttuu ulosteesta suuhun.
