Pelikaanipiippuköynnös (Aristolochia gigantea) on eteläamerikkalainen köynnöskasvi.[1] Sen lehdet ovat kolmikulmaiset tai sydämenmuotoiset, halkaisijaltaan noin 15 cm. Kukka on lähes 60 cm pitkä pussi, jossa on viininpunaisella pohjalla norsunluunvärisiä juovia.[2] Kukan keskusta on keltainen, ja se tuoksuu sitruunalta.[3] Hedelmä on noin 8 cm pitkä ja 2-3 cm leveä. Litteitä, 5 x 7 mm kokoisia siemeniä on jokaisessa hedelmässä paljon.[4]
Pelikaanipiippuköynnös kasvaa Panamasta Brasiliaan ulottuvalla alueella.[3] Sitä on käytetty kansanlääkinnässä rohdoksena, Costa Ricassa sillä on lääkitty käärmeenpuremia. 2000-luvun tutkimuksissa on osoitettu että siinä on aineita, jotka hillitsevät keihäskäärmeen pureman aiheuttamaa verenvuotoa. Kasvi itse on kuitenkin myös myrkyllinen, ja sen rohdoskäytöstä varoitellaan, sillä se voi aiheuttaa parantumattomia munuaisvaurioita.[4]
Pelikaanipiippuköynnös (Aristolochia gigantea) on eteläamerikkalainen köynnöskasvi. Sen lehdet ovat kolmikulmaiset tai sydämenmuotoiset, halkaisijaltaan noin 15 cm. Kukka on lähes 60 cm pitkä pussi, jossa on viininpunaisella pohjalla norsunluunvärisiä juovia. Kukan keskusta on keltainen, ja se tuoksuu sitruunalta. Hedelmä on noin 8 cm pitkä ja 2-3 cm leveä. Litteitä, 5 x 7 mm kokoisia siemeniä on jokaisessa hedelmässä paljon.
Pelikaanipiippuköynnös kasvaa Panamasta Brasiliaan ulottuvalla alueella. Sitä on käytetty kansanlääkinnässä rohdoksena, Costa Ricassa sillä on lääkitty käärmeenpuremia. 2000-luvun tutkimuksissa on osoitettu että siinä on aineita, jotka hillitsevät keihäskäärmeen pureman aiheuttamaa verenvuotoa. Kasvi itse on kuitenkin myös myrkyllinen, ja sen rohdoskäytöstä varoitellaan, sillä se voi aiheuttaa parantumattomia munuaisvaurioita.
