Imuevämonnit (Amphiliidae) on monnikaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät Afrikan makeissa vesissä.
Imuevämonnien heimoon kuuluu lähteestä riippuen 7–12 sukua ja 47–66 lajia. Heimo jaetaan kolmeen alaheimoon, jotka ovat Amphilinae, Doumeinae ja Leptoglaninae. Imuevämonnit ovat kooltaan pienehköjä, useimmat niistä jäävät alle 12 cm pitkiksi ja suurimmat lajit voivat saavuttaa noin 19 cm:n pituuden. Ne ovat useimmiten pitkulaisia kaloja, joiden leveät rintaevät- ja vatsaevät muodostavat imulevyn. Selkä- ja peräevät ovat lyhyehköt ja rasvaevät melko pitkät. Heimon kaloilla on kuonossaan 3 paria viiksisäikeitä. Doumeinae-alaheimon lajeilla on ruumiissaan usein ruumista suojaavia luulevyjä. Imuevämonnien uimarakko on pienehkö ja jakautunut kahteen osaan, joita ympäröi osittain luinen kapseli.[1][2][3][4]
Imuevämonnilajeja tavataan laajalta alueelta trooppisesta Afrikasta erityisesti Kongojoen alueelta. Suurin osa lajeista elää korkealla vuoristossa nopeasti virtaavissa ja kirkasvetisissä puroissa ja joissa tarttuneina kiviin evillään. Imuevämonnien elintavoista tiedetään vain vähän, mutta ne todennäköisesti syövät hyönteisten toukkia ja muita selkärangattomia eläimiä.[1][2][3][4]
Imuevämonnit (Amphiliidae) on monnikaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät Afrikan makeissa vesissä.
