kamm-kaksikhammas (Dicranum flexicaule) kaksikhambaliste sugukonda kuuluv sammaltaim.
Kamm-kaksikhammas on kollakasrohelise kõrge ja hõreda muruna kasvav sammal. Varred on harunemata ja vähese risoidvildiga. Lehed nii kuivalt kui ka märjalt kogu varre ulatuses ühekülgselt sirpjad.
Kamm-kaksikhammas kasvab liivastes palu- ja nõmmemetsades maapinnal. Eestis üsna harva.[1]
Eesti Punase nimestiku andmetel ohulähedases (7) kategoorias. Ohuteguriks on märgitud lageraied.[2]
, 15.10.2013
kamm-kaksikhammas (Dicranum flexicaule) kaksikhambaliste sugukonda kuuluv sammaltaim.
Kamm-kaksikhammas on kollakasrohelise kõrge ja hõreda muruna kasvav sammal. Varred on harunemata ja vähese risoidvildiga. Lehed nii kuivalt kui ka märjalt kogu varre ulatuses ühekülgselt sirpjad.
Kamm-kaksikhammas kasvab liivastes palu- ja nõmmemetsades maapinnal. Eestis üsna harva.
Eesti Punase nimestiku andmetel ohulähedases (7) kategoorias. Ohuteguriks on märgitud lageraied.
Kantokynsisammal tai karhunkynsisammal (Dicranum flexicaule) kuuluu kynsisammalten sukuun ja kynsisammalten heimoon. Joskus sitä on pidetty turkkikynsisammalen (Dicranum fuscescens) muunnoksena ja siitä on käytetty tieteellistä nimeä Dicranum fuscescens var. flexicaule.
Kantokynsisammal kasvaa koko Suomessa yleisenä. Se on elinvoimainen.
Kantokynsisammal kasvaa havumetsissä ja tunturikankailla maassa ja lahopuulla sekä varjoisilla kalliohyllyillä ja -seinillä.
Kantokynsisammal tai karhunkynsisammal (Dicranum flexicaule) kuuluu kynsisammalten sukuun ja kynsisammalten heimoon. Joskus sitä on pidetty turkkikynsisammalen (Dicranum fuscescens) muunnoksena ja siitä on käytetty tieteellistä nimeä Dicranum fuscescens var. flexicaule.
