Kuukalat (Monodactylidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Atlantista ja indopasifiselta merialueelta.
Varhaisimmat kuukalojen heimoon kuuluvain kalojen fossiilit on ajoitettu alatertiäärikaudelle. Nykyään eläviä sukuja on 2, ja niissä on yhteensä 5 tai 6 lajia. Lajit ovat kuukala (Monodactylus argenteus), juovakuukala (Monodactylus sebae), Monodactylus falciformis, Monodactylus kottelati, Schuettea scalaripinnis ja Schuettea woodwardi. Toisinaan Schuettea-suvun lajit katsotaan kuuluvaksi omaan heimoonsa.[1][2][3][4][5]
Kuukalalajit kasvavat suurimmillaan noin 25 cm:n pituisiksi. Ruumis on ovaalinmuotoinen ja litteä sekä eräillä lajeilla pituuttaan korkeampi. Selkä- ja peräevät ovat pitkät, ja muutama evien etuosan ruodoista ovat pidentyneet. Aikuisilla kaloilla ei ole rintaeviä ollenkaan tai ne ovat surkastuneet piikeiksi, nuorilla kaloilla on sen sijaan täysin kehittyneet rintaevät. Lajien silmät ovat melko kookkaat ja suu pieni. Väritykseltään kuukalat ovat hopeanharmaita, ja niiden ruumiissa on usein tummempia pystyraitoja.[1][2][3][5]
Kuukaloja tavataan pääasiassa indopasifisella merialueella Afrikan itärannikolta Australiaan ulottuvalta alueelta, mutta myös Länsi-Afrikan rannikolta. Ne ovat pääosin mereisiä, mutta erityisesti Monodactylus-suvun lajeja tavataan murtovesistä ja toisinaan myös makeavetisistä joista. Kalat liikkuvat usein parvissa matalissa vesissä mangrovea kasvavilla alueilla, koralliriutoilla ja laguuneissa. Niiden ravintoa ovat pienet kalat ja selkärangattomat eläimet.[2][1][3][5]
Heimon lajeista kuukalaa ja juovakuukalaa pidetään usein makean veden akvaarioissa. Paikoitellen Aasiassa kuukaloja kalastetaan myös ravinnoksi.[2][3][5][6]
Kuukalat (Monodactylidae) on ahvenkaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Atlantista ja indopasifiselta merialueelta.