Mojarat (Gerreidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan trooppisista meristä.
Mojarien heimo jaetaan lähteestä riippuen 6–8 sukuun, joissa lajeja on yhteensä noin 40. Lajeja ovat esimerkiksi hopeamojara (Eucinostomus argenteus) ja keltaevämojara (Gerres cinereus). Lajit ovat kooltaan pienehköjä, suurin laji Gerres filamentosus voi saavuttaa 35 cm:n pituuden. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat litteähköjä kaloja, ja niiden ruumis on usein korkeahko. Väriltään ne ovat hopeanharmaita, ja tummemmat suomut voivat muodostaa laikkuja ja raitoja. Selkäevä on etuosastaan korkeampi, ja siinä on pieni lovi. Mojaroiden pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut. Kalat voivat työntää leukojaan eteenpäin, ja niiden hampaat ovat pienikokoiset.[2][3][4][5]
Mojaralajeja tavataan lämpimistä ja lauhkean lämpimistä meristä esimerkiksi Karibianmereltä, Afrikan länsirannikolta sekä Intian ja Australian rannikkoseuduilta. Ne elävät usein lähellä rannikkoa jokien suistoissa ja osa myös makeissa vesissä. Tyypillisesti mojarat eleilevät lähellä hiekka- tai mutapohjaa, meriheinää kasvavilla alueilla sekä mangrovekasvustojen joukossa. Mojarien ravintoa ovat pienet selkärangattomat eläimet, kuten äyriäiset, simpukat ja muut nilviäiset sekä monisukasmadot. Paikoitellen ne ovat hyvinkin erikoistuneita tietynlaiseen ruokavalioon. Mojaralajit ovat hyviä ruokakaloja.[3][4][5][6]
Mojarat (Gerreidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan trooppisista meristä.
