Siroahvenet (Callanthiidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät lämpimissä merissä.
Siroahventen heimoon kuuluu 2 sukua ja lähteestä riippuen noin 9–12 lajia. Lajeja ovat muun muassa kaijasiroahven (Callanthias ruber) ja viirisiroahven (Grammatonotus crosnieri). Aikaisemmin siroahventen katsottiin kuuluvan meriahventen heimoon (Serranidae). Lajit ovat melko pieniä ja suurimmat lajit ovat kooltaan korkeintaan noin 25 cm pitkiä. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat melko pitkulaisia ja siroja. Pyrstöevä lajeilla on usein kuunsirpinmuotoinen ja ylimmät ja alimmat pyrstön ruodoista ovat pidentyneet. Selkäeviä siroahvenilla on yksi ja etureunassa on teräviä piikkejä ja evä on eräillä lajeilla korkeampi takaosastaan. Siroahvenet ovat hyvin värikkäitä, punaisia, keltaisia, oransseja, violetteja tai sisnisiä kaloja. Suomut ovat lajeilla melko kookkaat ja kylkiviiva kulkee lähellä selkäevää. Siroahvenlajit ovat mahdollisesti hermafrodiitteja.[1][2][3]
Siroahvenia tavataan lämpimistä vesistä itäiseltä Atlantilta, Välimerestä, Intian valtamereltä ja Tyyneltämereltä. Ne elävät lähellä koralliriuttoja ja kivikkoisia alueita yleensä 4–660 metrin syvyydessä merenpinnasta. Lajien ravintoa on eläinplankton. Eräitä siroahventen heimon kaloja voidaan pitää akvaariokaloina.[1][2][3]
Siroahvenet (Callanthiidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät lämpimissä merissä.
