Hilkat eli mustanmerenruusut (Achimenes) on gesneriakasvien heimoon (Gesneriaceae) kuuluva kasvisuku, joka tunnetaan Suomessa huonekasveina. Ne ovat trooppisia ruohokasveja, jotka ovat kausivihantia. Talven yli ne säilytetään mukuloina, joiden avulla ne selviävät myös tropiikin kuivakausista. Kaikki 25 hilkkalajia ovat kotoisin Amerikan trooppisista osista.
Hilkkojen varret ovat pehmeitä ja hauraita, tavallisesti suikertavia. Lehdet kiinnittyvät varteen vastakkaisina pareina ja ovat ohuita ja karvaisia. Kirkasväriset kukat ilmaantuvat ylimpiin lehtihankoihin. Teriö muodostaa pitkän ja kapean putken, jonka päässä on viisi limittäistä liuskaa.
Hilkoista on Euroopassa 1800-luvulta lähtien jalostettu monia viljelymuotoja eli lajikkeita. Longiflora-ryhmän lajikkeita nimitetään torpankukiksi niiden yleisyyden ja laajan "joka torpan" käsittävän levinneisyytensä takia. Ne tunnetaan myös nimellä mustanmerenruusu, mikä on sikäli huono nimitys, että kasveilla ei ole mitään tekemistä ruusujen eikä Mustanmeren kanssa.
Hilkat eli mustanmerenruusut (Achimenes) on gesneriakasvien heimoon (Gesneriaceae) kuuluva kasvisuku, joka tunnetaan Suomessa huonekasveina. Ne ovat trooppisia ruohokasveja, jotka ovat kausivihantia. Talven yli ne säilytetään mukuloina, joiden avulla ne selviävät myös tropiikin kuivakausista. Kaikki 25 hilkkalajia ovat kotoisin Amerikan trooppisista osista.
Hilkkojen varret ovat pehmeitä ja hauraita, tavallisesti suikertavia. Lehdet kiinnittyvät varteen vastakkaisina pareina ja ovat ohuita ja karvaisia. Kirkasväriset kukat ilmaantuvat ylimpiin lehtihankoihin. Teriö muodostaa pitkän ja kapean putken, jonka päässä on viisi limittäistä liuskaa.
Hilkoista on Euroopassa 1800-luvulta lähtien jalostettu monia viljelymuotoja eli lajikkeita. Longiflora-ryhmän lajikkeita nimitetään torpankukiksi niiden yleisyyden ja laajan "joka torpan" käsittävän levinneisyytensä takia. Ne tunnetaan myös nimellä mustanmerenruusu, mikä on sikäli huono nimitys, että kasveilla ei ole mitään tekemistä ruusujen eikä Mustanmeren kanssa.
