Käärmeenyrtti (Turbina corymbosa) on köynnöskasvi, joka kasvaa luonnostaan Pohjois-Amerikan eteläosissa, Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan keski- ja pohjoisosissa.[1][2] Käärmeenyrtistä käytetään myös nahuatlinkielistä nimitystä ololiuhqui (vaihtoehtoiselta kirjoitusasultaan ololiuqui), joka on peräisin asteekeilta. Ololiuhqui ("pyöreä asia") tarkoittaa kuitenkin itse asiassa vain kasvin siemeniä. Itse kasvin nahuatlinkielinen nimi on coaxihuitl ("käärmekasvi").[3] Asteekit käyttivät aikoinaan käärmeenyrttiä uskonnollisissa seremonioissaan ja yhäkin tietyt muut eteläisen Meksikon syrjäisillä vuorilla elävät heimot käyttävät käärmeenyrttiä samoihin tarkoituksiin.[4]
Monivuotisella[5] käärmeenyrtillä on ohuet sydämenmuotoiset lehdet, jotka ovat väriltään vihreitä, kuten myös kasvin sileät ja suippomaiset varret. Käärmeenyrtin kukat ovat pitkiä ja valkoisia. Sen ruskeat ja pienet siemenet ovat pyöreitä ja muistuttavat korianterin siemeniä.[3][4]
Käärmeenyrtin siemenissä on havaittu useita eri alkaloideja. Ergiinin pitoisuus on selvästi suurin, 0,0065%.[4]
Käärmeenyrtin siemenillä on pitkä historia päihteenä etenkin Meksikon vuoristossa eläneiden heimojen keskuudessa. Francisco Hernandez kuvaili 1500-luvun loppupuolen kirjoituksissaan asteekkipappien syöneen kyseisiä siemeniä ollakseen kykeneviä vastaanottamaan yliluonnollisia viestejä ja kommunikoidakseen jumaliensa kanssa. Hernandezin mukaan papit näkivät näkyjä ja kokivat kauhistuttavia hallusinaatioita käärmeenyrtin siementen vaikutuksen alaisena. Asteekit käyttivät siemeniä myös maagisten voiteiden ainesosana.[4]
Muinaisten kirjoitusten perusteella meksikolaisheimot käyttivät käärmeenyrtin siemeniä hyvin laajalti myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ilmavaivojen ja sukupuolitautien hoitoon, kivun hillitsemiseen ja kasvainten poistoon. Siementen uskottiin sisältävän jumaluuden, joka oikein lepyteltynä saisi aikaan ihmeitä.[4]
Kanadalainen psykiatri Osmond kokeili vuonna 1955 käärmeenyrtin siemeniä useita kertoja päihtymistarkoituksessa. 60-100 siemenen annokset aiheuttivat hänelle apatiaa ja voimattomuutta sekä kasvanutta visuaalista herkkyyttä. Neljän tunnin jälkeen seurasi pidemmän aikaa kestävä vaihe, jolloin hän koki rentouttavan tyytyväisyyden tunteen. Vuonna 1958 Kinross-Wright kuitenkin julkaisi tekemiään kokeita, joissa kahdeksasta miespuolisesta vapaaehtoisesta jokainen oli ottanut siemeniä enimmillään 125 kappaletta kokematta mitään todettavissa olevia vaikutuksia.[4]
1950-luvulla myös CIA tutki MKULTRA-ohjelmansa 22. alahankkeessa käärmeenyrtin siementen vaikutuksia. Kokeissa selvisi, että siementen psykologiset vaikutukset vaihtelivat niiden alkuperämaan mukaan. Kuubalaisen lajikkeen siemenet olivat pieniä, eivätkä niiden vaikutukset olleet niin syviä kuin suurempien meksikolaisen lajikkeen siementen vaikutukset.[6]
Käärmeenyrtti (Turbina corymbosa) on köynnöskasvi, joka kasvaa luonnostaan Pohjois-Amerikan eteläosissa, Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan keski- ja pohjoisosissa. Käärmeenyrtistä käytetään myös nahuatlinkielistä nimitystä ololiuhqui (vaihtoehtoiselta kirjoitusasultaan ololiuqui), joka on peräisin asteekeilta. Ololiuhqui ("pyöreä asia") tarkoittaa kuitenkin itse asiassa vain kasvin siemeniä. Itse kasvin nahuatlinkielinen nimi on coaxihuitl ("käärmekasvi"). Asteekit käyttivät aikoinaan käärmeenyrttiä uskonnollisissa seremonioissaan ja yhäkin tietyt muut eteläisen Meksikon syrjäisillä vuorilla elävät heimot käyttävät käärmeenyrttiä samoihin tarkoituksiin.
