Der Aufsteigende Steinbrech (Saxifraga adscendens) ist eine Pflanzenart aus der Gattung Steinbrech (Saxifraga) in der Familie der Steinbrechgewächse (Saxifragaceae).
Der Aufsteigende Steinbrech ist eine zweijährige krautige Pflanze, die als eine Winterannuelle gedeiht.[1] Sie erreicht Wuchshöhen von selten nur 1 bis 3, meist 4 bis 25 Zentimetern.[1] Sie bildet keine Ausläufer[1] und wächst lockerrasig. Nichtblühende Triebe sind nicht vorhanden. Die oberirdischen Pflanzenteile sind dicht drüsig behaart. Der Stängel ist aufrecht, kräftig, mehrblättrig, oft rötlich überlaufen und einfach oder verzweigt. Die überwinternden Rosetten-Blätter sind gedrängt sitzend, keilförmig und haben an der Spitze drei bis fünf Zähne. Die Stängelblätter sind ähnlich, aber die oberen haben keine Zähne und sind lanzettlich.
Die Blütezeit reicht von Juni bis August. Der doldige bis kopfige Blütenstand ist gedrungen und vielblütig. Die Blütenstiele sind kürzer als die Blüten.
Die zwittrigen Blüten sind fast radiärsymmetrisch und fünfzählig mit doppelter Blütenhülle.[1] Die fünf aufrechten Kelchblätter sind eiförmig oder dreieckig bis länglich und höchstens halb so lang wie die Kronblätter.[1] Die weißen, nicht gepunkteten Kronblätter sind dreinervig und bei einer Länge von selten 2, meist 3 bis 6 Millimetern verkehrt-eiförmig bis verkehrt-lanzettlich[1] mit gerundetem bis leicht ausgerandetem oberen Ende. Zwei Fruchtblätter sind zu einem unterständigen Fruchtknoten verwachsen. Es sind zwei freie Griffel vorhanden.[1]
Es wird eine Kapselfrucht gebildet.[1]
Die Chromosomenzahl beträgt 2n = 22.[1]
Der Aufsteigende Steinbrech gedeiht auf Lägerstellen, feuchtem Grus, Gratrasen und offenen Böden in Höhenlagen von 1800 bis 3100 Meter (in Nordamerika bis 4000 Meter).
Der Aufsteigende Steinbrech gedeiht in der Schweiz in Gesellschaften des Verbands der Karstfluten (Drabo-Seslerion). Die ökologischen Zeigerwerte nach Landolt & al. 2010 sind in der Schweiz: Feuchtezahl F = 4+ (feucht), Lichtzahl L = 4 (hell), Reaktionszahl R = 4 (neutral bis basisch), Temperaturzahl T = 1+ (unter-alpin, supra-subalpin und ober-subalpin), Nährstoffzahl N = 4 (nährstoffreich), Kontinentalitätszahl K = 4 (subkontinental).[2]
Die Erstveröffentlichung von Saxifraga adscendens erfolgte 1753 durch Carl von Linné in Species Plantarum, 1, Seite 405.[1]
Saxifraga adscendens gehört zur Untersektion Tridactylites aus der Sektion Saxifraga in der Untergattung Saxifraga innerhalb der Gattung Saxifraga.
Saxifraga adscendens kommt in Europa in den Alpen, in den Pyrenäen, im Apennin, auf der Balkanhalbinsel, in den Karpaten, im Kaukasusraum, in Skandinavien sowie im Baltikum und in Nordamerika vor.
Von Saxifraga adscendens gab es 1999 mindestens vier Unterarten:[3]
Der Aufsteigende Steinbrech (Saxifraga adscendens) ist eine Pflanzenart aus der Gattung Steinbrech (Saxifraga) in der Familie der Steinbrechgewächse (Saxifragaceae).
Saxifraga adscendens es una especie de planta perteneciente a la familia Saxifragaceae.
Es una planta bienal, a veces se comporta como anual de invierno, solitarias o con pelo insertado, no estolonífero, con caudex. Hojas basales y caulinares, (las basales persistentes, compactas); pecíolo ausente (base cuneiforme); láminas oblanceoladas a obovadas, ligeramente carnosas, con márgenes enteros. Las inflorescencias con 6-15 flores, de 4-25 cm con brácteas sésiles: Los sépalos erectos, (generalmente de color rojizo púrpura), ovadas o triangular a oblongas; pétalos de color blanco, no manchado. Tiene un número de cromosomas de 2 n = 22.[1]
Seencuentra en lugares húmedos, a menudo a la sombra en repisas del acantilado, pedregales, taludes, riberas de los ríos de grava, prados alpinos de grava; a una altitud de 1200-4200 m; En Norteamérica y Europa.
Saxifraga adscendens fue descrita por Carlos Linneo y publicado en Species Plantarum 1: 405. 1753.[2]
Saxifraga: nombre genérico que viene del latín saxum, ("piedra") y frangere, ("romper, quebrar"). Estas plantas se llaman así por su capacidad, según los antiguos, de romper las piedras con sus fuertes raíces. Así lo afirmaba Plinio, por ejemplo.
adscendens: epíteto latino que significa "ascendente".
Saxifraga adscendens es una especie de planta perteneciente a la familia Saxifragaceae.
Püstkivirik (Saxifraga adscendens) on kiviriku perekonda kivirikuliste sugukonda kuuluv õistaim.
Ta on Eestis arvatud I kaitsekategooriasse (2012).
Eestis on ta haruldane[1]. Teda leidub paekividel, loodudel[1].
Püstkivirik (Saxifraga adscendens) on kiviriku perekonda kivirikuliste sugukonda kuuluv õistaim.
Ta on Eestis arvatud I kaitsekategooriasse (2012).
Eestis on ta haruldane. Teda leidub paekividel, loodudel.
Kalliorikko (Saxifraga adscendens) on pienikokoinen rikkokasveihin kuuluva vuoristojen ja kallioiden kasvi. Suomessa kalliorikko on luokiteltu vaarantuneeksi. Se on rauhoitettu ja sisällytetty luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltaviin lajeihin.[1]
Kalliorikko on kaksivuotinen kasvi. Sen varsi on pysty, vähähaarainen ja kasvi kasvaa 10–25 cm korkeaksi. Maanpinnan tyvessä olevat, pitkään säilyvät aluslehdet sekä varsilehdet ovat 3–7 hampaisia. Kaksineuvoiset kukat ovat valkoiset ja kukkaperiä pitempiä. Kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Terälehdet ovat 7–10 mm pitkiä ja lanttokärkisiä. Heteitä on 10 kappaletta. Emiö on kaksilehtinen ja enintään tyvestä yhdislehtinen, ja emilehtien tyvellä on mesisuomuja. Suomessa kalliorikko kukkii kesä-heinäkuussa. Kukinnan jälkeen kypsyy kaksiosainen, monisiemeninen ja pitkäpyöreä kota. Kotaperät ovat kotansa pituisia.[2]
Kalliorikon runsaus vaihtelee rajusti vuosittain. Sen siemenet säilyttävät maassa pitkään itävyytensä, joten siemenpankki on lajin säilyvyyden kannalta tärkeä.[3]
Maailman mittakaavassa kalliorikko on vuoristojen kasvi. Sitä tavataan Alpeilla, Pyreneillä, Karpaateilla, Turkin vuoristoissa Kaukasuksella sekä Ruotsin ja Norjan tuntureilla. Lajin toista rotua tavataan läntisessä Pohjois-Amerikassa. Itämeren piirissä kalliorikko on sopeutunut kasvamaan myös lämpimissä oloissa. Siellä sitä esiintyy Ruotsissa, Suomessa, Karjalassa ja Virossa.[4] Suomessa kalliorikkoa on tavattu Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Hämeestä.[5] Ahvenanmaalta tunnetaan muutama epävarma esiintymä.[6] Lajin tärkeimmät esiintymät ovat Lohjalla, Karjalohjalla, Kemiönsaarella, Kemiössä ja Särkisalossa.[3].
Kalliorikko on kalkinvaatija. Se esiintyy avoimilla kalkkikallioilla ja -jyrkänteillä. Luonnonkulot ja karjanlaidunnus suosivat kasvia pitämällä sen elinympäristöä avoimena. Suomessa lajia uhkaavat kalkin louhinta ja kesämökkirakentaminen.[3]
Kalliorikko (Saxifraga adscendens) on pienikokoinen rikkokasveihin kuuluva vuoristojen ja kallioiden kasvi. Suomessa kalliorikko on luokiteltu vaarantuneeksi. Se on rauhoitettu ja sisällytetty luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltaviin lajeihin.
Skåresildre (Saxifraga adscendens) er en toårig urt i sildrefamilien.
Den blir opptil 30 cm høy. Stengelen er opprett, litt forgrenet og med en velutviklet bladrosett ved basis. De nedre bladene har 3–5 fliker og overvintrer. Blomstene er 6–10 mm store, som regel hvite, men kan også være gule. Kronbladene har et lite hakk. Planten vokser på kalkgrunn i fjellet, som regel på berghyller og rasmark. I Norge finnes skåresildre opp til 1300 moh., i Alpene opp til 3500 moh. og i Rocky Mountains opp til 4200 moh.
Skåresildre deles i fire underarter. Subsp. adscendens vokser i Norge, Sverige, Finland, Karelen, Estland, Pyreneene, Alpene, Karpatene, Anatolia og Kaukasus. Subsp. discolor finnes i Hellas og Bulgaria, subsp. parnassica i Italia inkludert Sicilia, tidligere Jugoslavia, Albania, Hellas og Bulgaria, mens subsp. oregonensis vokser i vestlige Nord-Amerika fra Alaska til Colorado. I Norge vokser skåresildre spredt i fjellet nord til Troms.
Skåresildre (Saxifraga adscendens) er en toårig urt i sildrefamilien.
Den blir opptil 30 cm høy. Stengelen er opprett, litt forgrenet og med en velutviklet bladrosett ved basis. De nedre bladene har 3–5 fliker og overvintrer. Blomstene er 6–10 mm store, som regel hvite, men kan også være gule. Kronbladene har et lite hakk. Planten vokser på kalkgrunn i fjellet, som regel på berghyller og rasmark. I Norge finnes skåresildre opp til 1300 moh., i Alpene opp til 3500 moh. og i Rocky Mountains opp til 4200 moh.
Skåresildre deles i fire underarter. Subsp. adscendens vokser i Norge, Sverige, Finland, Karelen, Estland, Pyreneene, Alpene, Karpatene, Anatolia og Kaukasus. Subsp. discolor finnes i Hellas og Bulgaria, subsp. parnassica i Italia inkludert Sicilia, tidligere Jugoslavia, Albania, Hellas og Bulgaria, mens subsp. oregonensis vokser i vestlige Nord-Amerika fra Alaska til Colorado. I Norge vokser skåresildre spredt i fjellet nord til Troms.
Skalnica dwuletnia (Saxifraga adscendens L.) – gatunek rośliny należący do rodziny skalnicowatych. Występuje na półkuli północnej: w Europie, Azji i Ameryce Północnej, w Polsce na Babiej Górze, w Pieninach, na Podhalu i w Tatrach. Gatunek dość rzadki[3].
Bylina. Kwitnie od czerwca do sierpnia. Różyczka liściowa zimuje. Siedlisko: Wilgotne skały, murawy, piargi, obrzeża lasów i zarośli, kamieniste miejsca śródleśne. Występuje zarówno na wapieniu, jak i podłożu bezwapiennym, nieco częściej na wapieniu. Gatunek arktyczno-alpejski. W Tatrach występuje od regla dolnego aż po piętro alpejskie, głównie jednak od regla górnego po piętro alpejskie[3].
Skalnica dwuletnia (Saxifraga adscendens L.) – gatunek rośliny należący do rodziny skalnicowatych. Występuje na półkuli północnej: w Europie, Azji i Ameryce Północnej, w Polsce na Babiej Górze, w Pieninach, na Podhalu i w Tatrach. Gatunek dość rzadki.
Klippbräcka (Saxifraga adscendens) är en växtart i familjen stenbräckeväxter.
Wikimedia Commons har media som rör Klippbräcka.
Klippbräcka (Saxifraga adscendens) är en växtart i familjen stenbräckeväxter.
Saxifraga adscendens là một loài thực vật có hoa trong họ Saxifragaceae. Loài này được L. miêu tả khoa học đầu tiên năm 1753.[1]
Bài viết chủ đề họ Tai hùm này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn. Saxifraga adscendens là một loài thực vật có hoa trong họ Saxifragaceae. Loài này được L. miêu tả khoa học đầu tiên năm 1753.
Saxifraga adscendens L. (1753)
Камнеломка восходящая (лат. Saxifraga adscendens) — вид травянистых растений рода Камнеломка (Saxifraga) семейства Камнеломковые (Saxifragaceae).
Встречается в Европе и северной половине Северной Америки.
Камнеломка восходящая (лат. Saxifraga adscendens) — вид травянистых растений рода Камнеломка (Saxifraga) семейства Камнеломковые (Saxifragaceae).
