Tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisilla alueilla kasvava saniainen. Se on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II ja IV, sillä se on Euroopassa hyvin harvinainen. Suomessa tuoksualvejuuri on rauhoitettu ja se kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin.[1]
Tuoksualvejuuri kasvaa tuppaina, ja voi levitä haarovan maavarren avulla. Maavarsi on tiheitten, usein liuskaisten suomujen peittämä. Kasvin ikivihreät lehdet kasvavat 15–25 cm pitkiksi. Lehden ruoti on tummasuomuinen ja enintään kolmasosa kapeanpuikean lavan pituudesta. Lehtilapa on kertaalleen parilehdykkäinen, päältä keltanystyinen ja alta tiheään ruskeasuomuinen. Lehdykät ovat kapeanpuikeita, parijakoisia ja niiden laita on usein taakäänteinen. Lehtien alapinnalla olevat itiöpesäkeryhmät ovat pyöreitä ja niitä peittää munuaismainen katesuomu. Tuoksualvejuuren itiöt kypsyvät Suomessa heinä-elokuussa, jolloin itiöpesäkeryhmät täyttävät lähes kokonaan lehden alapinnan. Kasvi tuoksuu kosketeltaessa vadelmalle.[2][3]
Laji muistuttaa suuresti kookasta karvakiviyrttiä (Woodsia ilvensis).[3]
Tuoksualvejuuren arktinen levinneisyysalue on laaja ulottuen lähes yhtenäisenä Uralilta Siperian poikki Japaniin, Pohjois-Amerikan pohjoisosiin ja Grönlantiin. Euroopassa lajia tavataan vain Suomessa ja Virossa.[3][4]
Suomessa tuoksualvejuuresta tunnetaan 40 kasvustoa, melkein kaikki Kevon luonnonpuistosta Utsjoelta. Kasvi löytyi alueelta vuonna 1935.[1][3] Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalue vastaa niiden suojelusta.[5] Aikaisemmin tuoksualvejuuren arveltiin olevan Suomessa jäänne myöhäisjääkaudelta[3], mutta uusimman tutkimuksen mukaan laji lienee levinnyt Uralilta tuulten mukana tulleista itiöistä.[6]
Suomessa tuoksualvejuuren kasvupaikat sijaitsevat pääasiassa vaikeakulkuisissa, jyrkänteiden ja pahtojen juurelle keräytyneissä jäkäläpeitteisissä louhikoissa. Harvinaisen lajin uhkana saattaa olla laiton keräily.[3]
Tuoksualvejuuri (Dryopteris fragrans) on pohjoisen pallonpuoliskon arktisilla alueilla kasvava saniainen. Se on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II ja IV, sillä se on Euroopassa hyvin harvinainen. Suomessa tuoksualvejuuri on rauhoitettu ja se kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin.
