Math o blanhigyn, di-flodau, ac un o lysiau'r afu yw Clustlys cwyrog (enw gwyddonol: Douinia ovata; enw Saesneg: waxy earwort). O ran tacson, mae'n perthyn i urdd y Jungermanniales, o fewn y dosbarth Jungermanniopsida.
Mae’r rhywogaeth hon i’w chanfod yng Nghymru, rhai o wledydd Ewrop, de Yr Ynys Las, Gogledd America, arfordiroedd y Môr Tawel a Japan.
Mae'r planhigion hyd at un centimetr o hyd ac yn gorwedd yn llorweddol. Maent o liw glas-golau a chyda cot o gwyr trwchus. Mae'r dail yn cael eu cyfeirio ymlaen a'u rhannu'n ddau labed maint anghyfartal, llyfn. Mae'r laminas yn cael eu tewychu'n drionglog. Mae pob cell yn cynnwys wyth i 15 cell olewllyd.
Mae'n tyfu mewn coedlanau cysgodol a chreigiau di-galch.
Planhigion anflodeuol bach o'r rhaniad Marchantiophyta yw llysiau'r afu. Defnyddir y term "lysiau'r afu" am un planhigyn, neu lawer. Erbyn 2019 roedd tua 6,000 o rywogaethau wedi cael eu hadnabod gan naturiaethwyr.[1] Fe'u ceir ledled y byd, mewn lleoedd llaith gan amlaf. Mae gan lawer ohonynt goesyn a dail ac maent yn debyg i fwsoglau o ran golwg.
Mae rhai rhywogaethau i'w cael yng Nghymru; gweler y categori yma.
Math o blanhigyn, di-flodau, ac un o lysiau'r afu yw Clustlys cwyrog (enw gwyddonol: Douinia ovata; enw Saesneg: waxy earwort). O ran tacson, mae'n perthyn i urdd y Jungermanniales, o fewn y dosbarth Jungermanniopsida.
Mae’r rhywogaeth hon i’w chanfod yng Nghymru, rhai o wledydd Ewrop, de Yr Ynys Las, Gogledd America, arfordiroedd y Môr Tawel a Japan.
Douinia ovata ist eine Lebermoosart der Familie der Jungermanniaceae. Sie ist die einzige Art der Gattung Douinia.
Die Pflanzen sind bis einen Zentimeter lang und niederliegend. Sie sind von blaugrüner Farbe und wirken durch einen dicken Wachsüberzug stumpf und matt. Die Blätter sind nach vorne gerichtet und in zwei ungleich große, lanzettliche Lappen geteilt. Die Laminazellen sind dreieckig verdickt. Jede Zelle enthält acht bis 15 Ölkörper. Die Perianthmündung trägt lange Zilien.
Die Art ist ozeanisch verbreitet und kommt in Europa, im südlichen Grönland, im pazifischen Nordamerika und in Japan vor. In Europa findet es sich im atlantischen Teil östlich bis zu den Vogesen und dem belgischen Teil des Hohen Venns, in Deutschland an den Bruchhauser Steinen (Westfalen), bei Oberhof im Thüringer Wald und im Südschwarzwald. Sie wächst an schattigen Baumbasen und kalkfreien Felsen.
Douinia ovata ist eine Lebermoosart der Familie der Jungermanniaceae. Sie ist die einzige Art der Gattung Douinia.
Douinia es un género monotípico de plantas hepáticas perteneciente a la familia Scapaniaceae. Su única especie: Douinia ovata, es originaria de Irlanda.[1]
Douinia ovata fue descrita por (Dicks.) H.Buch y publicado en Commentationes Biolicae 3(1): 14. 1928.[2]
Datos: Q309773
Douinia es un género monotípico de plantas hepáticas perteneciente a la familia Scapaniaceae. Su única especie: Douinia ovata, es originaria de Irlanda.
Saksisammal (Douinia ovata, (Dicks.) H. Buch) on maksasammallaji saksisammalten (Douinia) suvussa ja kinnassammalten heimossa (Scapaniaceae).
Saksisammalen levinneisyysaluetta ovat Maan pohjoispuolen lauhkean vyöhykkeen mereiset alueet. Se on yleinen ihan Länsi-Norjassa. Saksisammal on Suomessa hyvin harvinainen, lounainen laji, joka on löydetty Ahvenanmaalla Saltvikista, Sundista ja Varsinais-Suomessa Nauvosta. Se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi esiintymien vähäisyyden takia.
Saksisammal on erikoistunut kasvamaan merien lähellä sijaitsevilla ylikaltevilla, osin valuvetisillä silikaattikallioilla. Suomen kasvupaikat ovat yleensä pohjoisen suuntaisilla kallioilla.
Saksisammal (Douinia ovata, (Dicks.) H. Buch) on maksasammallaji saksisammalten (Douinia) suvussa ja kinnassammalten heimossa (Scapaniaceae).
Saksisammalen levinneisyysaluetta ovat Maan pohjoispuolen lauhkean vyöhykkeen mereiset alueet. Se on yleinen ihan Länsi-Norjassa. Saksisammal on Suomessa hyvin harvinainen, lounainen laji, joka on löydetty Ahvenanmaalla Saltvikista, Sundista ja Varsinais-Suomessa Nauvosta. Se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi esiintymien vähäisyyden takia.
Saksisammal on erikoistunut kasvamaan merien lähellä sijaitsevilla ylikaltevilla, osin valuvetisillä silikaattikallioilla. Suomen kasvupaikat ovat yleensä pohjoisen suuntaisilla kallioilla.
Vaxmossa (Douinia ovata) är Bohusläns landskapsmossa.[1] Vaxmossa är en liten levermossa med tvåflikade vikta blad. Vaxmossa är i Sverige främst knuten till västkusten och kan betecknas som en oceanisk art. I Bohuslän växer den ofta på norrvända lodytor av sura bergarter. Det svenska namnet har den fått av att den har en blågrön vaxliknande yta.
Vaxmossa (Douinia ovata) är Bohusläns landskapsmossa. Vaxmossa är en liten levermossa med tvåflikade vikta blad. Vaxmossa är i Sverige främst knuten till västkusten och kan betecknas som en oceanisk art. I Bohuslän växer den ofta på norrvända lodytor av sura bergarter. Det svenska namnet har den fått av att den har en blågrön vaxliknande yta.
Douinia ovata là một loài rêu tản trong họ Scapaniaceae. Loài này được (Dicks.) H. Buch miêu tả khoa học lần đầu tiên năm 1928.[1]
Bài viết liên quan đến bộ rêu Jungermanniales này vẫn còn sơ khai. Bạn có thể giúp Wikipedia bằng cách mở rộng nội dung để bài được hoàn chỉnh hơn.
Douinia ovata là một loài rêu tản trong họ Scapaniaceae. Loài này được (Dicks.) H. Buch miêu tả khoa học lần đầu tiên năm 1928.
