Die Sanddornfruchtfliege (Rhagoletis batava) ist eine Art aus der Familie der Bohrfliegen. Unter den neun in Europa vorkommenden Arten der Gattung Rhagoletis ist es die einzige an Sanddorn lebende Art.
Die Fliegen erreichen eine Körperlänge von ca. 5 bis 5,5 Millimeter.[1] Der Kopf einschließlich der Fühler und Mundwerkzeuge ist rotgelb gefärbt mit einem schwarzen Fleck zwischen den Ocellen und einer schwarzen Zeichnung am Hinterkopf. Der Rumpf ist überwiegend glänzend schwarz, er trägt oben auf dem Mesonotum vier gegeneinander abgesetzte, durch helle Bestäubung grau aussehende Längsstreifen. Das Schildchen (Scutellum) ist abstechend hell gelb, nur das basale Drittel schwarz. Der Hinterleib ist schwarz, schwach hell bestäubt, mit undeutlich schmal gelb gefärbten Tergithinterrändern. Die Beine sind überwiegend gelb gefärbt, der Femur der Vorderbeine trägt einen schwarzen Längsstrich, die Femora der Mittel- und Hinterbeine sind überwiegend schwarz mit gelber Spitze. Die Flügel sind überwiegend glasklar (hyalin) mit vier auffallenden, dunkeln Längsbinden, von denen die beiden äußeren vorn v-förmig miteinander verbunden sind. Die vorderste (apikale) Binde ist dabei von der Flügelrandader (Costa) im Spitzenteil durch eine deutliche, hyaline Zone getrennt.[2] Von der Kirschfruchtfliege (Rhagoletis cerasi) ist die Art leicht durch das Fehlen des schwarzen Längsflecks am Flügelvorderrand zwischen dem zweiten und dritten Flügelstreifen (des diskalen und präapikalen Bands) zu unterscheiden. Die aus Nordamerika neu nach Europa eingeschleppte Rhagoletis indifferens besitzt eine gegabelte apikale Binde.[3]
Die Art ist von der Insel Terschelling, Niederlande, erstbeschrieben worden.[2] Sie tritt an Sanddorn von hier östlich bis Sibirien auf, fehlt aber zum Beispiel in Großbritannien[4]. Ökonomische Schäden im Sanddornanbau wurden früher nur in Russland,[5] und Belarus gemeldet. Die Art scheint sich zurzeit auszubreiten. So wurde sie 2011 erstmals in Litauen gefunden.[6]
Seit 2013 tritt die Art auch in Deutschland in Sanddornkulturen als Schädling auf.[1] Im Jahr 2013 wurde sie fast gleichzeitig in Gülzow, Mecklenburg und in einem Sanddornschlag in Werder (Havel) (Brandenburg) nachgewiesen.[7] Da die meist allein nachweisbaren Larven nicht bis zur Art bestimmbar sind, erfolgte der Artnachweis genetisch über DNA-Barcoding. Später wurde nachgewiesen, dass die Art hier schon früher vorgekommen war, aber unbemerkt geblieben ist, weil sie zunächst kaum Schäden verursachte. Sie tritt genauso auch an Wildvorkommen der Art auf.
Die Sanddornfruchtfliege bohrt die unreifen Sanddornfrüchte an und legt ihre Eier darin ab. Nach dem Madenfraß vertrocknen die Früchte. Die Puppen überwintern im Boden. Die Hauptflugzeit der Art liegt in der zweiten Juni- und der ersten Julihälfte. Die im Boden überwinternden Puppen schlüpfen im Juni, anschließend legen die Weibchen mit ihrem Legestachel Eier an den Sanddornfrüchten ab, aus denen nach kurzer Zeit Larven schlüpfen.[1]
Bis zum Auftreten der Art waren in den deutschen Sanddornkulturen, die etwa 671 Hektar Anbaufläche in Brandenburg, Sachsen-Anhalt und Mecklenburg-Vorpommern umfassen,[1] keine nennenswerten Schäden durch Schädlinge bekannt, die Kulturen kamen fast ohne Pflanzenschutzmittel aus. Seit 2013 werden erhebliche Ernteschäden gemeldet. Eine Bekämpfung mit Insektiziden wie dem Neonicotinoid Acetamiprid ist möglich, allerdings wird Sanddorn bisher zu über 90 Prozent im Ökolandbau angebaut.[1]
Die Sanddornfruchtfliege (Rhagoletis batava) ist eine Art aus der Familie der Bohrfliegen. Unter den neun in Europa vorkommenden Arten der Gattung Rhagoletis ist es die einzige an Sanddorn lebende Art.
Rhagoletis batava (seabuckthorn fruit fly) is a species of tephritid or fruit flies in the genus Rhagoletis of the family Tephritidae.[1][2][3] Rhagoletis batava larvae feed inside fruit flesh, and can be important pest of seabuckthorn. This species is very similar to Rhagoletis cerasi (European cherry fruit fly) [4]
Rhagoletis batava (seabuckthorn fruit fly) is a species of tephritid or fruit flies in the genus Rhagoletis of the family Tephritidae. Rhagoletis batava larvae feed inside fruit flesh, and can be important pest of seabuckthorn. This species is very similar to Rhagoletis cerasi (European cherry fruit fly)
Rhagoletis batava[3] [4] es una especie de insecto del género Rhagoletis, familia Tephritidae, orden Diptera. Erich Martin Hering la describió en 1958.
Es una especie del Viejo Mundo que es una seria plaga del espino amarillo (Hippophae).[5][6][7]
Rhagoletis batava es una especie de insecto del género Rhagoletis, familia Tephritidae, orden Diptera. Erich Martin Hering la describió en 1958.
Es una especie del Viejo Mundo que es una seria plaga del espino amarillo (Hippophae).
Tyrnikärpänen (Rhagoletis batava) kuuluu hedelmäkärpästen heimoon ja Rhagoletis sukuun. Se on Suomessa vielä melko harvinainen, mutta sitä on havaittu jo muutamalla paikkakunnissa eli se on tulokaslaji Suomeen. Tyrnikärpänen on merkittävä tyrnin marjojen tuholainen. Laji on levinnyt viime vuosina idästä päin suurimpaan osaan Euroopan maista. Tyrnikärpäsen valkoinen toukka syö marjan hedelmälihan, jolloin tuhon huomaa selvimmin pensaassa roikkuvista tyhjistä marjan kuorista.
Aikuinen tyrnikärpänen on noin 5 mm pitkä kirjavasiipinen hyönteinen. Tyrnikärpänen munii kypsymisensä aloittaneeseen tyrnin marjaan, jossa muna kehittyy marjan sisällä noin 6 mm:n pituiseksi vaaleaksi toukaksi syömällä hedelmälihaa 3-4 viikon ajan. Tämän jälkeen toukka pudottautuu maahan pensaan juurelle. Toukka kaivautuu maahan muutaman sentin syvyyteen pensaan alle ja koteloituu talvehtimaan. Tyrnikärpänen kotelo on väriltään kellertävä ja kooltaan 3-4 mm:n pituinen sylinteri. Aikuinen kärpänen kuoriutuu seuraavana kesänä ja on valmis paritteluun noin viikon päästä kuoriutumisesta.
Tyrnikärpästä on torjuttu Venäjällä organofosfaatteihin kuuluvalla pirimifossi-metyylia (C11H20N3O3PS) sisältävällä torjunta-aineella. Tyrnikärpäsen torjuntaan on käytetty myös avermektiineja sisältävää tehoainetta. Venäjällä on havaittu biologisessa torjunnassa Opius rhagoleticollis –nimisen hedelmäkärpästen loisen verottavan luontaisesti tyrnikärpäspopulaation kokoa.
Tyrnikärpänen (Rhagoletis batava) kuuluu hedelmäkärpästen heimoon ja Rhagoletis sukuun. Se on Suomessa vielä melko harvinainen, mutta sitä on havaittu jo muutamalla paikkakunnissa eli se on tulokaslaji Suomeen. Tyrnikärpänen on merkittävä tyrnin marjojen tuholainen. Laji on levinnyt viime vuosina idästä päin suurimpaan osaan Euroopan maista. Tyrnikärpäsen valkoinen toukka syö marjan hedelmälihan, jolloin tuhon huomaa selvimmin pensaassa roikkuvista tyhjistä marjan kuorista.
Aikuinen tyrnikärpänen on noin 5 mm pitkä kirjavasiipinen hyönteinen. Tyrnikärpänen munii kypsymisensä aloittaneeseen tyrnin marjaan, jossa muna kehittyy marjan sisällä noin 6 mm:n pituiseksi vaaleaksi toukaksi syömällä hedelmälihaa 3-4 viikon ajan. Tämän jälkeen toukka pudottautuu maahan pensaan juurelle. Toukka kaivautuu maahan muutaman sentin syvyyteen pensaan alle ja koteloituu talvehtimaan. Tyrnikärpänen kotelo on väriltään kellertävä ja kooltaan 3-4 mm:n pituinen sylinteri. Aikuinen kärpänen kuoriutuu seuraavana kesänä ja on valmis paritteluun noin viikon päästä kuoriutumisesta.
Tyrnikärpästä on torjuttu Venäjällä organofosfaatteihin kuuluvalla pirimifossi-metyylia (C11H20N3O3PS) sisältävällä torjunta-aineella. Tyrnikärpäsen torjuntaan on käytetty myös avermektiineja sisältävää tehoainetta. Venäjällä on havaittu biologisessa torjunnassa Opius rhagoleticollis –nimisen hedelmäkärpästen loisen verottavan luontaisesti tyrnikärpäspopulaation kokoa.
Rhagoletis batava adalah spesies lalat yang tergolong famili Tephritidae. Spesies ini juga merupakan bagian dari ordo Diptera, kelas Insecta, filum Arthropoda, dan kingdom Animalia.
Kebanyakan anggota spesies ini bertelur dalam jaringan tumbuhan, tempat larva menemukan makanan pertamanya setelah lahir. Lalat dewasa biasanya berumur sangat pendek. Beberapa hidup selama kurang dari seminggu.
Rhagoletis batava adalah spesies lalat yang tergolong famili Tephritidae. Spesies ini juga merupakan bagian dari ordo Diptera, kelas Insecta, filum Arthropoda, dan kingdom Animalia.
Kebanyakan anggota spesies ini bertelur dalam jaringan tumbuhan, tempat larva menemukan makanan pertamanya setelah lahir. Lalat dewasa biasanya berumur sangat pendek. Beberapa hidup selama kurang dari seminggu.
Artikel batopik biologi ko baru babantuak rancangan. Sanak dapek mambantu Wikipedia mangambangannyo.
De duindoornboorvlieg (Rhagoletis batava) is een vliegensoort uit de familie van de boorvliegen (Tephritidae).[1] De wetenschappelijke naam van de soort is voor het eerst geldig gepubliceerd in 1938 door Hering.
Bronnen, noten en/of referenties
