Viirusilmävaskinen (Orthonevra elegans) on Euroopassa pahoin taantunut kukkakärpäslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE)[1].
Viirusilmävaskinen kuuluu sukuun Orthonevra, jonka kaikki lajit ovat pieniä, mustia mutta metallinkiiltoisia kärpäsiä, joilla on suvulle tyypillinen pään muoto ja siipisuonitus. Lähisukulaisistaan 5–6 mm:n pituinen viirusilmävaskinen eroaa kuitenkin siinä, että sen verkkosilmissä näkyy tumma ja kapea poikkijuova, raajojen sääret ja nilkkojen ensimmäiset jaokkeet ovat keltaiset sekä tuntosarvien kolmas jaoke on noin neljä kertaa pitempi kuin leveä.[2]
Laji on ilmeisesti hävinnyt Pohjoismaista Länsi-Eurooppaan ulottuvalta alueelta. Sitä tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa ja idässä aina Mongoliaan ja Kiinaan saakka, mutta kaikkialla niilläkin alueilla Euroopassa, jolta se ei ole vielä hävinnyt, laji on harvinainen ja varsin paikoittainen[3]. Suomesta lajista tunnetaan vain muutama vanha havainto Karjalohjan tienoolta.[2]
Viirusilmävaskinen elää kosteilla niityillä, joissa on puroja ja lähteikköjä, ja se saattaa lajina olla täysin sidoksissa tällaisiin paikkoihin. Kärpäset ovat lennossa kesäkuusta elokuuhun ja ruokailevat etenkin sarjakukkaisten kukinnoilla. Toukkaa tai sen elintapoja ei tunneta, mutta sen oletetaan lähilajien tapaan elävän veden alla ja hengittävän hengitysputken kautta.[3][2]
Suomesta laji on hävinnyt,[1] Ruotsissa ja Tanskassa se on erittäin uhanalainen ja sopivien kosteikkojen häviäminen voi vaarantaa lajin säilymisen[3][4].
Viirusilmävaskinen (Orthonevra elegans) on Euroopassa pahoin taantunut kukkakärpäslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE).
