Haukiankeriaat (Muraenesocidae) on ankeriaskaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja elää kaikissa trooppisissa merissä ja osa lajeista toisinaan myös makeassa vedessä.
Varhaisimmat haukiankeriaiden heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Heimoon kuuluvien lajien ja sukujen määrä on hieman epäselvä, mutta usein siihen luetaan kuuluvaksi 4 sukua ja noin 8 lajia. Lajeja ovat muun muassa hopeahaukiankerias (Muraenesox cinereus), keltahaukiankerias (Congresox talabon) ja afrikanhaukiankerias (Cynoponticus ferox). Heimon kalat ovat keskikokoisia tai suuria ja suurimmat lajit voivat saavuttaa 2,5 metrin pituuden. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkulaisia ja pitkät selkä- ja peräevät ovat yhtyneet pyrstöevän kanssa. Lajien rintaevät ovat melko kookkaat. Haukiankeriaiden hampaat ovat suurehkot ja torahammasmaiset tai kartiomaiset. Silmät ovat kooltaan suuret. Haukiankeriaat ovat suomuttomia ja useimmat väriltään mustia tai harmaita, eräät lajeista ovat keltaisia.[1][2][3]
Haukiankeriaslajeja tavataan trooppisista vesistä Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta. Ne ovat pääasiassa mereisiä kaloja, tosin joskus niitä tavataan myös murtovesistä ja makeista vesistä. Ne elävät yleensä melko matalissa vesissä rannikon läheisyydessä, mutta niiden elintavoista ei tiedetä paljoakaan. Haukiankeriaiden ravinto koostuu kaloista ja selkärangattomista eläimistä. Erityisesti Aasiassa Muraenesox- ja Congresox-sukujen lajit ovat arvostettuja ruokakaloja.[1][2][3]
Haukiankeriaat (Muraenesocidae) on ankeriaskaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja elää kaikissa trooppisissa merissä ja osa lajeista toisinaan myös makeassa vedessä.
