Kokenillikirva (Dactylopius coccus vanh. Coccus cacti) on Meksikosta ja Etelä-Amerikasta kotoisin oleva pieni kirvalaji. Se käyttää ravinnokseen kaktuksia. Lajin naaraista on tehty punaista väriainetta (E 120).[1] Väriaineesta käytetään nimiä karmiinit, kokkiniili tai karmiinihappo.[2]
1900-luvun alussa kokenillikirvoja ja niiden ravintokasviksi sopivia opuntiakaktuksia istutettiin Australiaan. Kaktuksista tuli paha rikkakasvi.[3]
Elintarviketeollisuus käyttää karmiinia punaisena väriaineena muun muassa makeisissa ja juomissa, joissakin punaisissa mehuissa, punaviineissä, likööreissä ja esimerkiksi Camparissa. Monet vegaanit ja muut eläinystävälliseen kuluttamiseen pyrkivät välttävät eettisistä syistä karmiinia sisältäviä tuotteita ja valitsevat kasviperäisillä väreillä, kuten punajuurella, värjätyn tuotteen.[4]
Kokenillikirva (Dactylopius coccus vanh. Coccus cacti) on Meksikosta ja Etelä-Amerikasta kotoisin oleva pieni kirvalaji. Se käyttää ravinnokseen kaktuksia. Lajin naaraista on tehty punaista väriainetta (E 120). Väriaineesta käytetään nimiä karmiinit, kokkiniili tai karmiinihappo.
Kokenillikirvoja opuntian lehdellä. Kokenillikirvojen kansoittamaa viikunaopuntian (Opuntia ficus-indica) kasvustoa.1900-luvun alussa kokenillikirvoja ja niiden ravintokasviksi sopivia opuntiakaktuksia istutettiin Australiaan. Kaktuksista tuli paha rikkakasvi.