Hyppysirkat (Rhaphidophoridae) on suorasiipisiin kuuluva hyönteisheimo.
Hyppysirkat ovat enimmäkseen luolissa, lahojen puunrunkojen sisällä sekä muissa pimeissä ja kosteissa paikoissa eläviä keskikokoisia tai kookkaita hyönteisiä, joiden väritys vaihtelee ruskean eri sävyissä. Niillä on huomattavan pitkät tuntosarvet sekä raajat, minkä vuoksi yleisilme muistuttaa hepokatteja. Kaikki lajit ovat siivettömiä ja aktiivisia lähinnä öiseen aikaan. Hyppysirkat eivät siritä. Takimmaiset raajat soveltuvat hyppäämiseen ja monet lajit kykenevät tekemään yli metrin pituisia loikkia. Ravinto on usein kasviperäistä, mutta voi muodostua myös hyönteisistä ja muista pikkueläimistä.[1][2]
Muodonvaihdos on muiden suorasiipisten tapaan vaillinainen.
Uudessa-Seelannissa esiintyviä hyppysirkkoja kutsutaan luolawetoiksi. Suomessa hyppysirkkoja ei esiinny luonnonvaraisena. Sen sijaan ansarisirkkaa (Diestrammena asynamora) on ainakin aikaisemmin esiintynyt kasvihuoneissa ja niiden kellareissa[3].
Hyppysirkat (Rhaphidophoridae) on suorasiipisiin kuuluva hyönteisheimo.
Hyppysirkat ovat enimmäkseen luolissa, lahojen puunrunkojen sisällä sekä muissa pimeissä ja kosteissa paikoissa eläviä keskikokoisia tai kookkaita hyönteisiä, joiden väritys vaihtelee ruskean eri sävyissä. Niillä on huomattavan pitkät tuntosarvet sekä raajat, minkä vuoksi yleisilme muistuttaa hepokatteja. Kaikki lajit ovat siivettömiä ja aktiivisia lähinnä öiseen aikaan. Hyppysirkat eivät siritä. Takimmaiset raajat soveltuvat hyppäämiseen ja monet lajit kykenevät tekemään yli metrin pituisia loikkia. Ravinto on usein kasviperäistä, mutta voi muodostua myös hyönteisistä ja muista pikkueläimistä.
Muodonvaihdos on muiden suorasiipisten tapaan vaillinainen.
Uudessa-Seelannissa esiintyviä hyppysirkkoja kutsutaan luolawetoiksi. Suomessa hyppysirkkoja ei esiinny luonnonvaraisena. Sen sijaan ansarisirkkaa (Diestrammena asynamora) on ainakin aikaisemmin esiintynyt kasvihuoneissa ja niiden kellareissa.
