Achariaceae on koppisiemenisheimo, jonka on vanhastaan katsottu sisältävän kolme yksilajista sukua, joista yksi on pieni pensas (Acharia), yksi varreton ruohokasvi (Guthriaea) ja yksi köynnöstävä ruoho (Ceratiosicyos). Kaikki nämä kasvavat Etelä-Afrikassa.
Edellä mainitut kasvit ovat ulkoasultaan ja lehdiltään melko erilaisia, mutta yhteisiä ominaisuuksia löytyy kukista, jotka sijaitsevat yksittäin tai terttumaisissa kukinnoissa. Kukat ovat symmetrialtaan säteittäisiä ja lisääntymiselimiltään yksineuvoisia. Hede- ja emikukat sijaitsevat kuitenkin samassa kasviyksilössä (yksikotisuus). Verhiö ja teriö ovat 3–5-liuskaiset, yhdyslehtiset ainakin tyveltään. Teriö on yhteenkasvanut torvimaiseksi tai kellomaiseksi. Heteitäkin on 3–5, palhot kasvaneet yhteen teriön torven kanssa. Sikiäin on 1-lokeroinen ja koostuu niin ikään 3–5 yhteen kasvaneesta emilehdestä. Hedelmä on kota. Siementen sisältämä alkio on pieni, mutta endospermi eli siemenvalkuainen runsas.
Uudemmat systematiikan menetelmät (molekyylitutkimukset) ovat laajentaneet Achariaceae-heimon sisältöä, niin että siihen nykykäsityksen mukaan kuuluu 30 sukua ja 140 lajia, joita tavataan kaikkialla tropiikissa. Runsaslajisin suku on Hydnocarpus (40 lajia), joka aiemmin luettiin muiden nyttemmin tähän heimoon luettavien sukujen kanssa epäyhtenäiseen heimoon Flacourtiaceae, joka on hajonnut pääasiassa tähän ja pajukasvien heimoon (Salicaceae). Nämä ovat kuitenkin kaikki sen verran lähisukuisia, että kuuluvat samaan Malpighiales-lahkoon.
Tämän uuden käsityksen myötä myös heimon tuntomerkit ovat luonnollisesti muuttuneet. Heimon kasvit ovat pääasiassa puuvartisia, ja niiden lehdet ovat korvakkeelliset, tavallisesti ehyet. Lehtiruodissa on pulvinukseksi nimitetty pullistuma, ikään kuin nivel. Kukkien verhiön ja teriön lehtien lukumäärä ei useinkaan ole sama (vrt. edellä) ja/tai kehä ei ole yksinkertaisen kaksikiehkurainen ja/tai terälehtien tyvellä on yläpinnan puolella suomut. Mesiäinen puuttuu kukista. Heteen palhot ovat tavallisesti pitkiä. Hedelmä on näillä puuvartisilla lajeilla usein melko iso, ja siemenkuoressa on usein silmäänpistävät johtojänteet.
Heimoon kuuluvat 30 sukua ovat:
Achariaceae on koppisiemenisheimo, jonka on vanhastaan katsottu sisältävän kolme yksilajista sukua, joista yksi on pieni pensas (Acharia), yksi varreton ruohokasvi (Guthriaea) ja yksi köynnöstävä ruoho (Ceratiosicyos). Kaikki nämä kasvavat Etelä-Afrikassa.
Edellä mainitut kasvit ovat ulkoasultaan ja lehdiltään melko erilaisia, mutta yhteisiä ominaisuuksia löytyy kukista, jotka sijaitsevat yksittäin tai terttumaisissa kukinnoissa. Kukat ovat symmetrialtaan säteittäisiä ja lisääntymiselimiltään yksineuvoisia. Hede- ja emikukat sijaitsevat kuitenkin samassa kasviyksilössä (yksikotisuus). Verhiö ja teriö ovat 3–5-liuskaiset, yhdyslehtiset ainakin tyveltään. Teriö on yhteenkasvanut torvimaiseksi tai kellomaiseksi. Heteitäkin on 3–5, palhot kasvaneet yhteen teriön torven kanssa. Sikiäin on 1-lokeroinen ja koostuu niin ikään 3–5 yhteen kasvaneesta emilehdestä. Hedelmä on kota. Siementen sisältämä alkio on pieni, mutta endospermi eli siemenvalkuainen runsas.
Uudemmat systematiikan menetelmät (molekyylitutkimukset) ovat laajentaneet Achariaceae-heimon sisältöä, niin että siihen nykykäsityksen mukaan kuuluu 30 sukua ja 140 lajia, joita tavataan kaikkialla tropiikissa. Runsaslajisin suku on Hydnocarpus (40 lajia), joka aiemmin luettiin muiden nyttemmin tähän heimoon luettavien sukujen kanssa epäyhtenäiseen heimoon Flacourtiaceae, joka on hajonnut pääasiassa tähän ja pajukasvien heimoon (Salicaceae). Nämä ovat kuitenkin kaikki sen verran lähisukuisia, että kuuluvat samaan Malpighiales-lahkoon.
Tämän uuden käsityksen myötä myös heimon tuntomerkit ovat luonnollisesti muuttuneet. Heimon kasvit ovat pääasiassa puuvartisia, ja niiden lehdet ovat korvakkeelliset, tavallisesti ehyet. Lehtiruodissa on pulvinukseksi nimitetty pullistuma, ikään kuin nivel. Kukkien verhiön ja teriön lehtien lukumäärä ei useinkaan ole sama (vrt. edellä) ja/tai kehä ei ole yksinkertaisen kaksikiehkurainen ja/tai terälehtien tyvellä on yläpinnan puolella suomut. Mesiäinen puuttuu kukista. Heteen palhot ovat tavallisesti pitkiä. Hedelmä on näillä puuvartisilla lajeilla usein melko iso, ja siemenkuoressa on usein silmäänpistävät johtojänteet.
