Kalajuotikas tai mittarijuotikas[1] (Piscicola geometra) on juotikkaisiin kuuluva nivelmatolaji, joka loisii kaloissa.
Kalajuotikas on 2–3 senttimetriä pitkä, ja sen ohuen, poikkileikkaukseltaan pyöreän ruumiin molemmissa päissä on imukupit. Takapään imukuppi on suurempi. Kalajuotikas on väriltään vihertävän ja ruskehtavan kirjava, sen ruumiissa on vaaleita poikkiraitoja. Muista juotikkaista sen erottaa ruumiinrakenteelta, sillä muut juotikkaat ovat yleensä paksumpia ja litteämpiä.[2]
Kalajuotikkaat ovat kaksineuvoisia. Nuoret yksilöt ovat koiraita ja vanhat naaraita. Naaraat munivat munakotelon, jossa on yksi muna, ja kiinnittävät sen vesikasvin pinnalle. Kalajuotikas on kalojen ulkoloinen. Se käyttää kalojen verta ravinnokseen ja irrottautuu kalasta saatuaan tarpeeksi.[2] Kalajuotikas ei yleensä heikennä isäntänsä elinvoimaa.[1] Kalajuotikas saattaa joskus tarttua myös ihmiseen, mutta se ei pysty läpäisemään ihmisen ihoa.[2]
Kalajuotikas tai mittarijuotikas (Piscicola geometra) on juotikkaisiin kuuluva nivelmatolaji, joka loisii kaloissa.
Kalajuotikas on 2–3 senttimetriä pitkä, ja sen ohuen, poikkileikkaukseltaan pyöreän ruumiin molemmissa päissä on imukupit. Takapään imukuppi on suurempi. Kalajuotikas on väriltään vihertävän ja ruskehtavan kirjava, sen ruumiissa on vaaleita poikkiraitoja. Muista juotikkaista sen erottaa ruumiinrakenteelta, sillä muut juotikkaat ovat yleensä paksumpia ja litteämpiä.
Kalajuotikkaat ovat kaksineuvoisia. Nuoret yksilöt ovat koiraita ja vanhat naaraita. Naaraat munivat munakotelon, jossa on yksi muna, ja kiinnittävät sen vesikasvin pinnalle. Kalajuotikas on kalojen ulkoloinen. Se käyttää kalojen verta ravinnokseen ja irrottautuu kalasta saatuaan tarpeeksi. Kalajuotikas ei yleensä heikennä isäntänsä elinvoimaa. Kalajuotikas saattaa joskus tarttua myös ihmiseen, mutta se ei pysty läpäisemään ihmisen ihoa.
