Iirikkikasvit (Hypoxidaceae) on yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo lahkossa Asparagales. Siinä on 7–9 sukua ja 100–220 lajia tropiikin alueilla, joilla kuiva ja sadekausi vuorottelevat. Monimuotoisuuskeskittymä on eteläisessä Afrikassa (levinneisyyskartta). [1]
Varsi on enemmän tai vähemmän mukulamainen tai juurakkomainen, ja supistuvat juuret ovat iirikkikasveilla yleisiä. Lehdet sijaitsevat kolmessa rivissä ruusukkeena ja ovat poimuisia. Lehtikanta jää pysyvästi varteen lehden kuihduttua. Kasvit ovat huomiota herättävän karvaisia. Kukintotyyppi vaihtelee; kukinto on vanallinen, vana litteähkö. Yleensä kukat ovat yksisirkkaisten tapaan kolmilukuisia, harvoin kaksilukuisia. Kehä on erilehtinen tai putkimainen, ja sen ulkokiehkura on vihertävä ulkopuoleltaan. Sikiäin on kehänalainen, ja sen kärki on usein kaventunut ja nokkamainen. Sikiäimessä ei ole mesiäisiä. Hedelmä avautuu sivultaan tai on avautumaton tai marjamainen. Joskus hedelmä on kansiluomainen. Siemenet ovat pallomaisia, sileitä tai piikkisiä, ja niissä on huomiota herättävä kannattimen arpi. Alkio on lyhyt ja enemmän tai vähemmän erilaistumaton. Kromosomiluku on n = 6–9, 11.[2]
Iirikkikasvien lähin sukulainen on Asteliaceae-heimo, joka on sen rinnakkaishaara Asparagales-lahkon evoluutiopuussa. Aikaisemmissa luokittelujärjestelmissä iirikkikasvit vietiin narsissikasvien heimoon (Amaryllidaceae). Iirikkikasvien heimo käsittää seitsemästä yhdeksään sukua, joista runsaslajisimmat ovat Hypoxis ja Pauridia. Edellisessä on 50– 100 lajia, jälkimmäisessä 31.[3]
Iirikkikasvit (Hypoxidaceae) on yksisirkkaisiin kuuluva kasviheimo lahkossa Asparagales. Siinä on 7–9 sukua ja 100–220 lajia tropiikin alueilla, joilla kuiva ja sadekausi vuorottelevat. Monimuotoisuuskeskittymä on eteläisessä Afrikassa (levinneisyyskartta).
