dcsimg

Pyökkikasvit ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Pyökkikasvit (Fagaceae) on pyökkimäisten kasvien (Fagales) lahkoon kuuluva kasviheimo. Pyökkikasvien tunnusmerkkeihin kuuluvat lehtien sulkamainen suonitus, pajunkissojen muotoiset kukat ja pähkinämaiset hedelmät sekä hedelmäkehto, joka voi sulkea pähkinän jopa kokonaan sisäänsä. Heimon parhaiten tunnettu suku on tammet, Quercus, joiden hedelmää kutsutaan tammenterhoksi. Tammenterhojen kehdot ovat muodostuneet kupiksi, jossa pähkinä lepää.[1]

 src=
Pyökkikasvien levinneisyys.

Luokittelu

Pyökkikasvien heimossa on kaksi alaheimoa:[2]

1. Fagoideae K. Koch

Alaheimossa on vain pyökkien suku (Fagus), joka kasvaa pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeilla alueilla. Pyökkien lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä. Hedekukinto on mykerömäinen, eikä hedekukissa ole emiön jäännettä. Emikukat ovat joutoheteettömiä, ja niissä on pitkät, kaartuvat vartalot; luotti on pallomainen. Kussakin hedelmäkehdossa on kaksi pähkinää.[3]

2. Quercoideae Õrsted

Lehtiasento on alaheimon kasveilla tavallisesti kierteinen. Kukinto on tähkä tai norkko, ja hede- ja emikukat sijaitsevat joko erillisissä tai samoissa kukinnoissa. Hedekukat ovat perättömiä ja niissä on emiön jäänne, joka voi olla mettä erittävä. Emikukissa on joutoheteitä, ja luotit ovat pallomaisia, johteisia tai pistemäisiä ja niiden kärjessä on huokonen. Hedelmäkehto voi olla kuppimainen, suomuinen ja siinä on tavallisesti yhdestä kolmeen pähkinää, suvussa Trigonobalanus jopa yli 15.[4]

Quercoideae-alaheimo käsittää kuusi sukua pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä ja tropiikin vuoristoissa lukuun ottamatta Etelä-Afrikkaa ja Uutta-Seelantia. Australiassakaan ei ole monta alaheimon lajia. Lajeja suvuissa on yhteensä 640, ja suurimmat suvut ovat tammet (Quercus, 400 lajia), Lithocarpus (120 lajia) ja Castanopsis (110 lajia).[5]

Suvut

Pyökkikasveihin kuuluu laskutavasta riippuen 8–10 sukua. Kolmeen sukuun kuuluu vain yksi laji. Nämä kaikki luetaan joskus Trigonobalanus-sukuun. Suurilajisimmat suvut ovat koko pohjoiselle pallonpuoliskolle levinnyt tammet ja Lithocarpus.

Etelänpyökit, Nothofagus, luokiteltiin aiemmin pyökkikasveihin, mutta nykyään ne muodostavat oman heimonsa, Nothofagaceae (etelänpyökkikasvit).

Kuvia

Lähteet

  1. Watson, L., and Dallwitz, M.J.: The families of flowering plants 1992-2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Viitattu 11.7.2009. (englanniksi)
  2. Stevens 2001, viittaus 9.1.2015
  3. Stevens 2001, viittaus 9.1.2015
  4. Stevens 2001, viittaus 9.1.2015
  5. Stevens 2001, viittaus 9.1.2015
  6. Mitchell, A. & Wilkinson, J. (suomentanut Arto Kurtto): Euroopan puuopas. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Fagaceae
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Pyökkikasvit: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Pyökkikasvit (Fagaceae) on pyökkimäisten kasvien (Fagales) lahkoon kuuluva kasviheimo. Pyökkikasvien tunnusmerkkeihin kuuluvat lehtien sulkamainen suonitus, pajunkissojen muotoiset kukat ja pähkinämaiset hedelmät sekä hedelmäkehto, joka voi sulkea pähkinän jopa kokonaan sisäänsä. Heimon parhaiten tunnettu suku on tammet, Quercus, joiden hedelmää kutsutaan tammenterhoksi. Tammenterhojen kehdot ovat muodostuneet kupiksi, jossa pähkinä lepää.

 src= Pyökkikasvien levinneisyys.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI