Meriskorpionit eli eurypteridit (Eurypterida) on esihistoriallinen niveljalkaisten vesieläinten ryhmä, joka eli 460–251 miljoonaa vuotta sitten paleotsooisella maailmankaudella.[1] Ennen kalojen ilmestymistä ne olivat matalien vesien merkittävimpiä saalistajia. Niillä oli kuusi jalkaa, joista kaksi takimmaista olivat litistyneet melamaisiksi eviksi. Jotkin lajit, kuten Megalograptus, pystyivät oleilemaan maalla vähän aikaa.
Useimmat lajit olivat alle 20 cm pitkiä, mutta meriskorpioneihin kuuluivat myös suurimmat tunnetut koskaan eläneet niveljalkaiset. Pterygotus-meriskorpionin pituus oli noin 160 cm. Vuonna 2007 brittiläiset tutkijat löysivät saksalaisesta kaivoksesta Jaekelopterus rhenaniae-meriskorpionin fossiloituneen saksen, jonka pituus on 46 senttimetriä; tämän perusteella eläimen arvioitiin olleen jopa 2,5 metriä pitkä.[2]
Meriskorpionit kuuluvat leukakoukullisten alajaksoon. Ennen ne yhdistettiin tikaripyrstöjen luokkaan nykyisten molukkirapujen kanssa, mutta nyttemmin niiden uskotaan olevan läheisempää sukua hämähäkkieläimille.[1]
Meriskorpionien luokittelu vuonna 2017:[3]
Meriskorpionit eli eurypteridit (Eurypterida) on esihistoriallinen niveljalkaisten vesieläinten ryhmä, joka eli 460–251 miljoonaa vuotta sitten paleotsooisella maailmankaudella. Ennen kalojen ilmestymistä ne olivat matalien vesien merkittävimpiä saalistajia. Niillä oli kuusi jalkaa, joista kaksi takimmaista olivat litistyneet melamaisiksi eviksi. Jotkin lajit, kuten Megalograptus, pystyivät oleilemaan maalla vähän aikaa.
Useimmat lajit olivat alle 20 cm pitkiä, mutta meriskorpioneihin kuuluivat myös suurimmat tunnetut koskaan eläneet niveljalkaiset. Pterygotus-meriskorpionin pituus oli noin 160 cm. Vuonna 2007 brittiläiset tutkijat löysivät saksalaisesta kaivoksesta Jaekelopterus rhenaniae-meriskorpionin fossiloituneen saksen, jonka pituus on 46 senttimetriä; tämän perusteella eläimen arvioitiin olleen jopa 2,5 metriä pitkä.
Meriskorpionit kuuluvat leukakoukullisten alajaksoon. Ennen ne yhdistettiin tikaripyrstöjen luokkaan nykyisten molukkirapujen kanssa, mutta nyttemmin niiden uskotaan olevan läheisempää sukua hämähäkkieläimille.
