Hopeapylväät (Cleistocactus) on kaktuskasvien heimoon (Cactaceae) kuuluva suku, jossa on puolisen sataa lajia. Ne ovat kolibrien pölyttämiä kasveja, joiden kukat ovat kapean putkimaisia, tuskin avautuvia. Siihen viittaa tieteellinen nimikin: kreikan kleistos tarkoittaa suljettua.
Hopeapylväät ovat enimmäkseen pensasmaisia kasvutavaltaan. Niiden hoikat varret ovat runsaspiikkisiä, pystykasvuisia, suikertavia tai jopa riippuvia. Matalia särmiä varsissa on 5-30, ja piikikkäät areolit sijaitsevat tiheässä. Kukat sijaitsevat tavallisesti varren sivulla kärjen tuntumassa ja avautuvat päivällä usein melkein mihin vuodenaikaan tahansa ja ovat ahtaan putkimaisia, joskus hieman vastakohtaisia (tsygomorfisia). Kukkien väri vaihtelee lajista toiseen, joillakin ne ovat punaisia, toisilla taas oransseja, keltaisia tai vihreitä. Joillakin lajeilla kehälehdet levittäytyvät sivuille ja jopa kaartuvat taaksepäin. Kukan tyvi on suomupeitteinen, suomut puolestaan huopa- tai karvapeitteisiä. Heteet ja emin vartalo tulevat yleensä esiin putkimaisen kukan suusta. Kukasta kehittyy pieni, pallomainen ja mehevä hedelmä, jonka pinnalla on toisinaan harvakarvaisia tupsuja. Hedelmä voi olla avautuva. Pienet siemenet ovat kiiltävän mustia.
Hopeapylväät ovat eteläamerikkalaisia kaktuksia. Lajit kasvavat Etelä-Ecuadorissa, Perussa, Boliviassa, Länsi-Brasiliassa, Uruguayssa, Paraguayssa ja Argentiinan pohjoisosissa.
Anderson (2001: 153-165) tunnustaa seuraavat 49 hopeapylväslajia:
Monia lajeja viljellään koristekasveiksi.
Hopeapylväät (Cleistocactus) on kaktuskasvien heimoon (Cactaceae) kuuluva suku, jossa on puolisen sataa lajia. Ne ovat kolibrien pölyttämiä kasveja, joiden kukat ovat kapean putkimaisia, tuskin avautuvia. Siihen viittaa tieteellinen nimikin: kreikan kleistos tarkoittaa suljettua.
