Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on monivuotinen revonhäntäkasvi, jota esiintyy alkuperäisenä lajina Kaukasuksen alueella. Se on sukunsa ainoa laji.
Monivuotinen ja pystyjuurakkoinen köynnöspinaatti kasvattaa pitkän, köynneliään ja uurteisen varren. Lehdet sijaitsevat varressa kierteisesti. Lehtilapa on leveyttään pidempi, kooltaan 5–12 × 4–7 cm, ohut, herttamainen ja suippo sekä otakärkinen. Kukinto on pitkä, röyhymäinen ja alaosasta lehdekäs. Kukat ovat perättömiä tai perällisiä. Kukan kehä on viisilehtinen ja vihreä, kehälehdet ovat 2,5–4 mm pitkiä, kapeita ja pitkään säilyviä. Heteitä on viisi kappaletta, emin luotteja on kaksi tai kolme. Suomessa köynnöspinaatti kukkii heinä–elokuussa. Hedelmä on yhden mustan ja kiiltävän siemenen sisältävä nappimainen kota.[1][2]
Köynnöspinaatti on alun perin lähtöisin Kaukasuksen alueelta.[1] Suomessa se on uustulokas, jota kasvaa vakiintuneena ainoastaan Hämeessä. Aikaisemmin laji on tavattu myös Varsinais-Suomesta.[1][3]
Suomessa köynnöspinaattia on tavattu viljelyjäänteenä tai tienvarteen vakiintuneena viljelykarkulaisena.[1]
Köynnöspinaattia käytetään sekä koristekasvina että vihanneksena.[1][4]
Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on monivuotinen revonhäntäkasvi, jota esiintyy alkuperäisenä lajina Kaukasuksen alueella. Se on sukunsa ainoa laji.
