Viitasammakonputki (Hydrocotyle vulgaris) on matala, suikertavavartinen ruohokasvi araliakasvien heimossa. Aiemmin se on sijoitettu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae).
Viitasammakonputki on monivuotinen ja kasvaa 5–20 senttimetriä korkeaksi. Sen 10–50 cm pitkä varsi on suikertava ja sen nivelkohdista kasvaa juuria. Kilpimäiset lehdet ovat 1,5–4 cm leveät. Kukinto on lehtihangasta kasvavassa vanassa. Kukat ovat pienet, sijoittuvat kiehkoroihin ja väriltään ne ovat valkoisen punertavat. Jokaisella kukalla on oma tukilehti. Hedelmä on 2 millimetriä leveä, litteä, nystyinen, herttatyvinen sekä matala- ja ohutharjainen.[2]
Viitasammakonputkea tavataan Euroopassa yleisesti Pyreneiden niemimaalta Britteinsaarille, Puolaan, Unkariin ja Pohjois-Italiaan. Pohjoisimmillaan kasvi esiintyy Etelä-Ruotsissa ja -Norjassa, Virossa ja Islannissa. Satunnaisesti lajia tavataan Pohjois-Afrikan rannikkolla ja Kaukasuksella. Uudessa-Seelannissa se on tulokas.[3]
Viitasammakonputken kasvapaikkoja ovat erilaiset märät paikat kuten järven- ja joenrannat, ojat, purot, lätäköt, märät nummet ja dyynikosteikot.[2]
Viitasammakonputki (Hydrocotyle vulgaris) on matala, suikertavavartinen ruohokasvi araliakasvien heimossa. Aiemmin se on sijoitettu sarjakukkaiskasveihin (Apiaceae).
