Lehtitikaskuorianen (Trypodendron signatum) on kaarnakuoriainen, jonka läheisestä sukulaisestaan havutikaskuoriaisesta (Trypodendron lineatum) erottaa paitsi ensiintymispaikastaan myös ulkomuodostaan, erityisesti kellertävistä pitkittäisraidoistaan.[1][2]
Itse aikuinen on noin 3,5 millimetrin mittainen tummahko kovakuoriainen, jolla on mustia, ruskeita ja kellertäviä pitkittäisraitoja. Se jättää puuhun tyypillisiä mustaksi värjäytyviä merkkejä, jotka pilaavat puutavaran ulkonäön. Toukat elävät sekä elävässä että kaadetussa lehtipuussa, käytännössä koivussa. Lehtitikaskuoriaiset parveilevat alkukesällä. Toukat poistuvat puusta aikuistuttuaan kesän lopulla.[1] Lajin jättämä kuvio johtuu naaraan käytäsästä ja sen jättämistä kaivetuista munia varten tehdyistä koloista sekä toukkien nakertamista käytävistä. Kotelot kuoriutuvat vielä syksyllä ja toukat talvehtivat.[2]
Metsätuholaisina lehtitikaskuoriaiset eivät ole äärimmäisen vakavia, koska harrastavat vain heikkokuntoisia eläviä puita, tosin puutavaralle ne voivat tehdä vahinkoa. Yleisesti ottaen laji pääsee puun sisään jo vahingoittuneista kohdista, joissa on jo lahottajasieniä.[1][2]
Lehtitikaskuorianen (Trypodendron signatum) on kaarnakuoriainen, jonka läheisestä sukulaisestaan havutikaskuoriaisesta (Trypodendron lineatum) erottaa paitsi ensiintymispaikastaan myös ulkomuodostaan, erityisesti kellertävistä pitkittäisraidoistaan.
Itse aikuinen on noin 3,5 millimetrin mittainen tummahko kovakuoriainen, jolla on mustia, ruskeita ja kellertäviä pitkittäisraitoja. Se jättää puuhun tyypillisiä mustaksi värjäytyviä merkkejä, jotka pilaavat puutavaran ulkonäön. Toukat elävät sekä elävässä että kaadetussa lehtipuussa, käytännössä koivussa. Lehtitikaskuoriaiset parveilevat alkukesällä. Toukat poistuvat puusta aikuistuttuaan kesän lopulla. Lajin jättämä kuvio johtuu naaraan käytäsästä ja sen jättämistä kaivetuista munia varten tehdyistä koloista sekä toukkien nakertamista käytävistä. Kotelot kuoriutuvat vielä syksyllä ja toukat talvehtivat.
Metsätuholaisina lehtitikaskuoriaiset eivät ole äärimmäisen vakavia, koska harrastavat vain heikkokuntoisia eläviä puita, tosin puutavaralle ne voivat tehdä vahinkoa. Yleisesti ottaen laji pääsee puun sisään jo vahingoittuneista kohdista, joissa on jo lahottajasieniä.
