Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) on kämmekkälaji, jota tavataan koko Euroopassa kaakkoisosaa lukuun ottamatta ja Siperiassa.[1] Se on myös selvästi yleisin Suomen kämmekkälajeista.[2] Maariankämmekän suku liuskakämmekät on saanut nimensä haaraisesta juurimukulasta, joka muistuttaa rukoukseen liitettyjä käsiä – tästä on levinnyt koko kämmekkäkasvien heimon suomenkielinen nimi. "Maaria" viittaa Neitsyt Mariaan.[3]
Maariankämmekän liuskamaisissa lehdissä on viininpunaisia pilkkuja. Se kukkii kesä-heinäkuussa. Kukat ovat purppuranpunaiset. Kukkavarsi on 10–30 senttimetriä pitkä.[4]
Maariankämmekkä kasvaa usein kosteahkoilla paikoilla, kuten korvissa, soiden laidoilla, kangasmetsien soistuvissa painanteissa, suoniityillä, rannoilla ja niin edelleen.[5]
Maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata) on kämmekkälaji, jota tavataan koko Euroopassa kaakkoisosaa lukuun ottamatta ja Siperiassa. Se on myös selvästi yleisin Suomen kämmekkälajeista. Maariankämmekän suku liuskakämmekät on saanut nimensä haaraisesta juurimukulasta, joka muistuttaa rukoukseen liitettyjä käsiä – tästä on levinnyt koko kämmekkäkasvien heimon suomenkielinen nimi. "Maaria" viittaa Neitsyt Mariaan.
