Jambolaanit (Syzygium)[2] on yli tuhatlajinen kukkivien kasvien suku myrttikasvien heimossa.[3] Jambolaanit ovat yleensä pienehköjä, lähinnä trooppisten sademetsäalueiden ainavihantia puita. Sukuun kuuluu useita trooppisen Aasian, Afrikan ja Australian hedelmiä, sekä maustekasveja, tunnetuimpana mausteneilikka.
Joitakin jambolaanilajeja viljellään hedelmäpuina. Tähän tarkoitukseen käytetään laajimmin malakanjambolaania, kellojambolaania, jaavanjambolaania, vesijambolaania ja rusojambolaania.[4][5][6][7][8] Lisäksi mausteneilikkaa (Syzygium aromaticum) viljellään maustekasvina; puun nupulla olevia kukkia käytetään kuivattuna mausteena joko jauhettuna tai sellaisenaan.[9]
Jambolaanit ovat pieniä tai keskikokoisia ainavihantia puita tai pensaita. Soikeat ja ehytlaitaiset lehdet ovat vastakkaiset tai joskus säteittäiset. Kukinnot ovat joko oksien päädyissä tai hangoissa. Kukinnoissa on kukkia kolme tai useampia. Kukilla on yleensä 4 tai 5 terälehteä, lyhyitä verholehtiä on myös 4–5. Pitkiä heteitä on lukuisia. Hedelmä on rakenteeltaan luumarja, jossa on yksi, tai harvoin kaksi siementä.[1]
Lajeja on noin 1100, tarkka määrä riippuu tulkinnasta.[3] Joitakin tunnettuja ja taloudellisesti tärkeitä lajeja suomenkielisine nimineen:[2]
Jambolaanien suvun lajeja kasvaa luonnonvaraisena Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasian trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Uudessa-Kaledoniassa sekä Polynesiassa.[1]
Jambolaanit (Syzygium) on yli tuhatlajinen kukkivien kasvien suku myrttikasvien heimossa. Jambolaanit ovat yleensä pienehköjä, lähinnä trooppisten sademetsäalueiden ainavihantia puita. Sukuun kuuluu useita trooppisen Aasian, Afrikan ja Australian hedelmiä, sekä maustekasveja, tunnetuimpana mausteneilikka.
