Alkuliskot eli tuatarat (Rhynchocephalia) on yksi matelijoiden neljästä elossa olevasta lahkosta. Lahkosta on tähän päivään selvinnyt hengiissä vain yksi laji, Uudessa Seelannissa elävä tuatara. Nimestään huolimatta alkuliskot eivät ole läheistä sukua liskoille tai käärmeille vaikka ne ovatkin niiden lähimmät sukulaiset nykyään elossa olevista lajeista.
Alkuliskot on hyvin vanha matelijoiden ryhmä. Vanhin alkuliskon fossiili on löydetty Saksasta ja se on ajoitettu keskiselle triaskaudelle noin 240 miljoonaa vuotta sitten.[1] Tuatarat ovat "elävä fossiili", mikä näkyy monessa niiden piirteissä. Tuataran aivot ovat suunnilleen yhtä kehittyneet kuin sammakkoeläimillä ja sen sydän on primitiivisempi kuin millään muulla elävällä matelijalla.
Aiemmin nykyiset tuatarat jaoteltiin kahdeksi eri lajiksi niiden esiintymisalueen mukaan, mutta vuonna 2009 tehty tarkempi DNA-analyysi paljasti, että kyse on pikemminkin yhdestä ja samasta lajista.[2]
Aikaisemmassa luokittelussa Sphenodontia oli Rhynchocephalian synonyymi ja lahkoon luokiteltiin kolme heimoa, Sphenodontidae sekä sukupuuttoon kuolleet Gephyrosauridae ja Pleurosauridae.
Aiempi luokitteluNykyään Sphenodontia on alkuliskojen alalahko joka sulkee pois Gephyrosauruksen, mutta sisältää kaikki muut lajit.
Kladogrammi Rauhut et al., 2012 mukaan:
Sphenodon (Tuatarat)
Alkuliskot eli tuatarat (Rhynchocephalia) on yksi matelijoiden neljästä elossa olevasta lahkosta. Lahkosta on tähän päivään selvinnyt hengiissä vain yksi laji, Uudessa Seelannissa elävä tuatara. Nimestään huolimatta alkuliskot eivät ole läheistä sukua liskoille tai käärmeille vaikka ne ovatkin niiden lähimmät sukulaiset nykyään elossa olevista lajeista.
